Eeropekka Rislakki: Kolmisen vuotta siten, ennen kuin käynnistitte ravintoloiden tehovalvonnan, Helsingin Sanomat julkaisi näyttävästi 23.4.2003 suunnittelemanne operaation. Vaikeuttiko ennenaikainen tietovuoto tutkintaa?

Verohallituksen ylitarkastaja Hannu Kuortti
Kuva: Pasi Hytti

Hannu Kuortti: Sitä on vaikea tietää varmuudella. Varmasti jossain määrin ns. arkaluonteista materiaalia hävitettiin, jotta se ei päätyisi tarkastajien haltuun. Arkaluonteinen tarkoittaa pimeän myynnin ja pimeiden palkkojen laskelmia. Toisaalta saattaa olla jopa niin, että osa hoiti kirjanpitonsa kuntoon.

Mikä sai verottajan kiinnostumaan ravintoloista?

Tähän vaikuttivat toimialan harmaata taloutta selvittäneen Pekka Lithin tutkimus vuoden 2002 alussa, SHR:n aktiivisuus ja sekä verohallinnon että muiden viranomaisten havainnot.

Kuinka monta läänien verotarkastajaa ja muita viranomaisia operaatioon oli kytkettynä?

Hankkeeseen osallistui verotarkastajia kaikista maan verovirastoista. Arviolta parisataa verotarkastajaa teki tarkastuksia kolmen vuoden aikana. Muita viranomaisia/sidosryhmiä olivat: alkoholilupaviranomaiset, poliisi, työsuojeluviranomaiset, työlupaviranomaiset, syyttäjä, Eläketurvakeskus, Etera ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.

Kuinka monta verotarkastusta tehtiin ja montako osumaa tuli?

Valvontahankkeen aikana tehtiin yli 900 verotarkastusta, joissa 80 %:ssa esitettiin jälkiverotus- ja maksuunpanotoimenpiteitä. Keskeneräisiä tarkastuksia on tällä hetkellä vielä noin 50.

Peiteltyä osingonjakoa on paljastettu yli 16 miljoonan euron edestä. Pimeästi maksettuja palkkoja on löydetty noin 11 miljoonaa euroa. Vastasiko tämä odotuksia?

Luvut ovat varsin odotusten mukaisia suhteessa tarkastettujen yritysten määrään. Emme olleet asettaneet tässä suhteessa mitään konkreettisia lukutavoitteita.

Mitä seuraamuksia verotarkastuksista on tullut?

Verohallinto paljasti harmaata taloutta liki 70 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin noin 27 miljoonan euron verot maksuun pantavaksi. Tutkintapyyntöjä on tehty toistaiseksi noin 80 ja lisää on tulossa. Tuomioistuinkäsittelyssä on ollut vasta muutama juttu.
Lupaviranomaiset ovat peruuttaneet vuosien 2002-2005 aikana pysyvästi 278 anniskelulupaa. Lisäksi määräaikaisia peruutuksia on 241. Nämä ovat kokonaislukuja lupaviranomaisten toiminnasta eivätkä siis liity suinkaan kaikki tähän verohallinnon hankkeeseen.

Pitikö vuoden 2002 ennakkoselvitys kutinsa, jonka mukaan ravintola-alan harmaan talouden arvioitiin olevan noin 250 - 330 miljoonaa euroa vuodessa salattuina työntekijätuloina sekä siihen päälle yrittäjien salaamat tulot 50-100 miljoonaa euroa/vuosi?

Valvontahanke vahvisti epäilyt arviot aika lailla oikeaksi. Täsmällistä totuuttahan tässä asiassa on vaikea selvittää.

Mikä on harmaan talouden osuus kaikesta taloudellisesta toimeliaisuudesta Suomessa?

Sen on arvioitu olevan noin 5 miljardia euroa vuositasolla.

Mitkä ovat olleet yleisimmät vippaskonstit?

Erityisesti olemme panostaneet kirjanpidon ohimyynnin ja pimeiden palkkojen selvittämiseen sekä omistajille maksettuihin peiteltyihin osinkoihin. Tekotavat ovat vaihdelleet, mutta perusmuotohan on se, että osa myynnistä jätetään joko lyömättä kassakoneeseen tai sitten kassanauhoja korjataan myöhemmin kirjanpitoa varten. Tällä ohimyynnillä maksetaan työntekijöiden pimeät palkat ja otetaan omistajalle osa voitosta peiteltynä osinkona.

Entä erikoisimmat säädöt?

Vaikeampia tapauksia ovat olleet yritysryppään sisällä tapahtuneet omaisuudensiirrot ja voitonjaot. Myös yrityskaupoissa käytettyjen hintojen oikeellisuuden selvittäminen ei ole ollut aina helppoa Käytännössä on siis maksettu ylihintaa. Ulkomailta saatujen lainojen alkuperän ja aitouden selvittäminen on myös ollut toisinaan hankalaa.

Suurin tapaus?

Merkittävin on noin 5 miljoonan euron tulonsalauksen sisältänyt tapaus, joka tapahtui kolmessa samojen omistajien ravintolassa. Asiassa annettiin kovat tuomiot: tekijöille 3 v 8 kk:n ja 3 v:n ehdottomat vankeustuomiot joulukuussa 2005.

Onko järjestäytyneellä rikollisuudella sijaa ravintolabisneksessä?

Jonkin verran on viitteitä tähän suuntaan.

Alussa moni kutsui operaatiota etniseksi puhdistukseksi. Mikä oli lopputulos?

Etnisissä kohteissa paljastui merkittäviä väärinkäytöksiä, mutta havaintojen perusteella ei voida vetää ehdottomia johtopäätöksiä. Tekotavat olivat aika suoraviivaisia, ja ehkä paras kiteytys asiasta on se, että eräs yrittäjä ihmetteli suomalaista kulttuuria näin: "jos teet väärin, niin sinua sakotetaan, jos teet oikein, sinua verotetaan". Osittain kyse on varmasti kulttuurieroista ja suhtautumisesta veronkiertoon.

Onko vilpillisellä toiminnalla joitakin selkeitä ilmenemisalueita?

Keskioluen anniskelupaikoissa ja pikaruokapaikoissa on tavattu suhteellisesti eniten harmaata taloutta.

Harmaan talouden kitkeminen on kuulunut SHR:n tavoitteisiin jo pitkään. Kestikö yhteistyö koko kolmivuotiskauden löydöt?

Yhteistyö toimi hyvin ja minulla ei ole sen suhteen mitään negatiivista kerrottavana.

Ovatko tarkastukset tältä erää ohi?

Toimialahanke on päättynyt, mutta tarkastukset eivät. Teemme niitä jatkossakin ja uskon, että lisääntynyt alan tuntemus parantaa entisestään kohdevalintaamme ja pystymme siten ylläpitämään varsin hyvää kiinnijäämisriskiä toimialalla.

Onko valvontahankkeella ollut vaikuttavuutta?

Olemme saaneet positiivista palautetta yrittäjiltä ja ainakin hinnoittelu on tietyillä alueilla muuttunut järkevälle tasolle. Järkevä tarkoittaa tässä sitä, että esimerkiksi oluen hinta ei voi jossakin paikassa olla pysyvästi ns. happy hour -tasoa, mikäli hoidetaan myös yhteiskunnalliset velvoitteet. Alustavat selvitykset osoittavat, että myös koko toimialan harmaa talous olisi jonkin verran vähentynyt viime vuosina.