Tapio Sademies
Kuva: Pasi Hytti

EEROPEKKA RISLAKKI: Alvar Aallon suunnittelema Terassitori ei koskaan toteunut Helsingin Töölönlahdelle. Sen sijaan Sinua on tituleerattu herra terassiksi. Miten kaikki alkoi?

TAPIO SADEMIES: Minut katsottiin sopivaksi, sillä olin jo puhunut terassiravintoloiden puolesta ja kaupungin elävöittämisen näyttöinä pidettiin sitä, että olin tuonut iltatoritoiminnan, katusoittajat sekä kirpputorin kaupunkiin. Terassiajatuksen punnitutin jo ideavaiheessa mediassa, joka käynnisti keskustelun.

Kun aloitit nykyvirassasi 12 vuotta sitten, terasseja oli 30. Nyt niitä on 550 ja asiakaspaikkoja on 18.000. Missä olivat suurimmat byrokraattiset esteet tai virkamieshidasteet muutokselle?

Siitä voisi jauhaa pari viikoa. Olin yhteydessä SHR:ään ja muutamiin suurimpiin yrittäjiin. Kirjasin ranskalaisia viivoja ja muunsin ne esitykseksi. Piti vähän oikoa asioita ja kaupunginsuunnittelusta ei kysytty. Kiinteistölautakunta on ollut jees ja kannustava. "Anna mennä vaan", on sanottu. Mutta pyyhkeitäkin on koneistosta tullut, ja hidastelua on edelleen. Joidenkin mielestä terassit eivät ole hyvä juttu.

Haitko ideoita jostakin?

Haku ei lopu ikinä. Yritän pitää silmät auki ja onneksi olen saanut matkustaa. Pariisi on ollut number one 1960-luvun lopusta lähtien. Tallinnassa on hyviä ratkaisuja, samoin Amsterdamissa ja osissa Lontoota. Sen sijaan Tukholma, Göteborg tai Malmö eivät käy mallista.

Terassikulttuuri on iso kaupunkikuvallinen asia. Se pehmentää kovaa ja kontrolloivaa ruutukaavaa antamalla kaupunkilaisille mahdollisuuden ottaa kaupunkitilaa haltuun.

Katutilan haltuunotto kaupalliseen käyttöön on yhtä arvokasta kuin ei-kaupallinenkin. Ihmiset kaipaavat palveluja. Tässä on kuitenkin nousemassa imperiumin vastaisku kaupunkisuunnittelijoiden keskuudesta.

Entä Saksassa ja jopa Tukholmassa levinnyt idea väliaikaisista jättömaa- tai rakennustyömaan kupeessa sijaitsevista terasseista?

Suomessa terveyslainsäädäntö ei salli tätä. Lisäksi meillä terassin pitää olla ravintolan yhteydessä.

Miksi talvella ei ole terasseja? Talvi antaisi mahdollisuuden monenlaiseen toiminnalliseen terassielämään. Talvihan ei täältä hallinnollisilla päätöksillä poistu.

Kaupunki ei aseta rajoja. Alkoholilupaviranomaisten päätökset terassikaudesta ovat kirjavia, ja terassilupapäätöksissä lukee "lämpimänä vuodenaikana". Laissa sitä ei lue. Pääsääntöisesti terassit saavat olla auki viikko ennen vappua lokakuun alkuun.

Onko terasseilla matkailullista merkitystä?

Niillä on hirveän iso merkitys.Useimmat turistit ovat lyhyellä visiitillä ja tykkäävät katsoa helsinkiläistä elämää.

Mikä kokemus on saatu viisi vuotta sitten voimaanastuneesta terassien sulkemisesta jo klo 22.00?

99 -prosenttisesti positiivista palautetta. Ja kukkia. Asukkaat ovat kokeneet päätöksen positiivisesti.

Ketkä valittavat terasseista?

Ainoastaan asukkaat. Asukkaat ovat aktivoituneet. Meillä on keissejä, jotka ovat menneet Brysselliin asti. Pelkään sitä hetkeä ja ennakkopäätöstä, kun uutta alkoholilakia punnitaan oikeusasteissa.

Mistä tuli idea kieltää muovikalusteet?

Idea kypsyi viiden vuoden ajan. Kun Espalle ja Manskulle tuli upeita terasseja, Kallion kaupunginosa, joka teki uutta tulemista, oli täynnä valkoisia, risoja kolmen euron muovituoleja. Ryhdyin keskustelemaan yrittäjien ja SHR:n Timo Lapin kanssa. Kalusteisiin satsaaminen kompensoitiin yrittäjille 10 vuoden terassisopimuksella.

Designmuseossa on parhaillaan näyttely MUOVI - suomalaisen muovin historia, joka osoittaa, että Suomi on muovisuunnittelun suurvalta. Suomi on maailmantilastoissa kärkisijoilla myös muovintuotannossa per henkilö. Olisiko muovi sittenkin ollut enemmän suomalaista kulttuuria kuin keski-eurooppalaiset tai aasialaiset metalli- ja puukalusteet?

Jos terasseilla olisi ollut korkeatasoisia muovikalusteita, tätä operaatiota ei olisi edes tarvittu. Olen muotoilun ystävä ja toivon, että syntyisi uusia suomalaisia muotoiluratkaisuja, sillä sosiaalinen tilaus on olemassa.

Käytkö keskustelua ravintoloitsijoiden kanssa kustannusseuraamuksista ja uusista ideoista?

Virkamiehelle kehittyy helposti putkinäkö. Siksi täytyy tietää, miten päätökset vaikuttavat bisnekseen. Vuosien saatossa on syntynyt avoimet ja luottamukselliset suhteet.

Milloin muovimukit saavat lähteä? Keski-Euroopassa niitä näkee lähinnä lentoasemilla ja rock-festareilla.

Toivottavasti mahdollisimman pian. Virkamiespäätökset eivät ulotu tähän. Vain panimot ja asiakkaat voivat vaikuttaa asiaan. Pulmana on se, että laseja katoaa asiakkaiden matkaan järjettömiä määriä.

Anniskelualueen rajaamiseksi ei tarvita enää lauta-aitaa?

Arskan kanssa (STTV:n Aarne U. Mäkinen) saimme aikaan erinomaisen päätöksen, miten tulkita alkoholilain määräys anniskelualueen rajaamisesta. Lapsia on ollut tapana panna leikkikehään. Aikuisia ei tarvitse aidata karsinaan. Nyt kasvitkin riittävät rajamerkeiksi.

Koska terassin saa kattaa?

Kiinteä kattaminen vaatii aina rakennus- tai toimipideluvan. Olemme ottamassa tässä asiassa ensi askeleita. Siten terassikausi pidentyisi ja saataisiin lisää ruokaterasseja. Tarkoitus on kehittää ratkaisuja, jotka muuntautuvat sääolosuhteiden mukaan.

Jouduitko viimeisimmän uudistuksen takia kovaan byrokratiataistoon?

Oli se aika vääntöä. Eriäviä näkemyksiä oli rakennusvalvonnan kanssa. Piti taas vähän oikoa ja ottaa riskejä. Pitää olla pirunmoista tahtotilaa. Onneksi kiinteistölautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla oli positiivinen suhtautuminen hankkeeseen.

Millainen olisi ideaali terassikaupunki?

Toivottavasti se olisi Helsinki, joka muuttuisi enemmän yrittäjystävälliseksi, ja asukkaiden suvaitsevaisuus lisääntyisi. Ilmassa on nimittäin toisenlaisiakin ajatuksia.