Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Ville Itälä on huolestunut Alkon jatkuvasti putoavasta myynnistä ja verokertymän laskusta. Alkon rooli kansanterveydellisenä ohjurina on ohi. Itälä painottaakin Alkon liiketaloudellista johtamista.
 Ville Itälä Kuva: Europarlamentin arkisto Eeropekka Rislakki: Kirjoitit Turun Sanomien kolumnissa 7.11. Alkon tulevaisuudesta. Painotit Alkon roolia liiketaloudellisena yksikkönä, jota pitää hoitaa tehokkaasti. Alkon omistaja on kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriö, joka painottaa kansanterveydellistä ja alkoholipoliittista ohjausta. STM ja Alkon toimiva johto näyttävät olevan eri teillä. Miksi?
Ville Itälä: Varmasti on historiallisia syitä tähän mutta ennen kaikkea erikoinen näkemys omistajapolitiikasta. Kyse on kahdesta eri asiasta, joilla on eri tavoitteet, ja tässä on ongelma.
Alkon toimiva johto on julkistanut henkilökunnalleen Strategia 2007:n, jonka perusteella yhtiö aikoo toimia. Samaan aikaan STM:ssä hallitusneuvos Ismo Tuominen vasta kirjoittelee Alkon uutta omistaja- ja ohjausstrategiaa. Menikö tämä väärin päin?
Tämä osoittaa, että Alkon ammattimainen bisnes ja STM:n alkoholipolitiikan hoitaminen samassa organisaatiossa on aikansa elänyt.
Alkon myynnin osuus 100%:seksi muunnetun alkoholin kokonaiskulutuksesta on jatkuvasti laskenut. Viimeisimpien arvioiden mukaan se on enää vajaat 30 prosenttia, kenties 27 prosenttia. Onko Alkolla enää alkoholipoliittisesti ohjaavaa roolia STM:n tarpeisiin?
Luvut osoittavat, että STM:n alkoholipolitiikan painopiste pitää olla muualla kuin Alkossa.
Voimassa olevan omistajastrategian mukaan Alkon tehtävä ei ole ryhtyä taisteluun markkinaosuuksista oletettuja kilpailijoita vastaan. Myynnin kasvattaminen markkinaosuuksien ylläpitämiseksi on vastoin alkoholilain 1§:n eli tarkoituspykälän sekä omistajastrategian 1 kohtaa (alkoholikulutuksen sääteleminen). Uusia myymälöitä kuitenkin avataan jatkuvasti, miksi?
Alko on jakeluorganisaatio ja mitä paremmin se palvelee kansalaisia, sitä vähemmän meillä on alkoholin laitonta kotivalmistusta, salakuljetusta ja niin edelleen. Samalla saamme lisää verotuloja ja harjoitamme järkevää omistajapolitiikkaa.
Pitäisikö harkita Alkon omistajuuden vaihtamista KTM:ään, jossa alkoholiala voisi olla toimiala muiden joukossa?
Valtion omistajapolitiikka pitää keskittää ja KTM on yksi vaihtoehto. Pääasia on, että valtionyhtiöt keskitetään yhteen paikkaan, josta niitä ohjataan liiketaloudellisesti.
Voisiko alkoholiala ja sen tuotteet olla vientinäkymien valossa merkittävä työllistäjä ja tulon lähde jatkossa?
Kyllä voi. Kyse on suomalaisesta osaamisesta. Maailmalla alkoholiteollisuus on merkittävää ja jos me emme ole siinä mukana, bisneksen tekee joku muu. Meillä on Suomessa kaikki mahdollisuudet merkittäviin vientituotteisiin.
Miten Alkon käy, jos sen toiminta sidotaan voimakkaammin STM:ään tässä tilanteessa, jossa ns. tilastoimaton alkoholin kulutus (matkustajatuonti, ulkomailla juotu alkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, salakuljetus ja korvikealkoholi) nousee jatkuvasti ja on nyt samalla tasolla kuin Alkon kokonaismyynti?
Kehitys on ollut huolestuttavaa, siksi pitäisi myöntää tosiasiat.
Olet huolissasi Alkon kyvystä kerätä verotuloja. Eikö alkoholiverotuloja voi kerätä kuten muitakin verotuloja - ilman monopolia?
Kyllä verotuloja voidaan kerätä ilman monopolia. Me olemme tulevaisuudessa joka tapauksessa tilanteessa, että tämäkin monopoli purkautuu.
Miten Brysselissä, naapurissasi olevassa yksityisessä alkoholiliikkeessä vero kerätään valtiolle?
En tunne paikallista verotusta yksityiskohtaisesti, mutta täällä kauppojen lisäksi kovaakin alkoholia saa kioskeista ja huoltamoilta, eivätkä alkoholiongelmat näytä olevan millään tavoin pahemmat kuin Suomessa, päinvastoin.
Oliko Suomen keväinen alkoholiveroratkaisu riittävä? Pitäisikö verotason elää?
Suomessa tulee vielä jossain vaiheessa laskea mietojen juomien verotusta. Alkoholivero ei voi sahata edestakaisin, sillä siitä seuraisi vain kaikki pahimmat lieveilmiöt.
Muuhun vähittäiskauppaan verrattuna Alkon katetaso on huima (keskimäärin 42%). Ruotsin Systembolagetin kateprosentti on 23. Miten Alkon alkoholiveroakin korkeampi myyntikate perustellaan?
Alkon ja Systembolagetin järjestelmät ovat erilaiset. Ruotsissa oluen myynti kanavoituu Systembolagetin kautta ja Suomessa vähittäiskaupan kautta, joten tilanne ei ole vertailukelpoinen.
Systembolaget toimii selkeästi enemmän non profit -periaatteella kuin Alko. Onko Alkosta sitten tehoton yksikkö, joka nielee katteet, vai kerääkö se katteiden muodossa kaksinkertaista alkoholiveroa?
En allekirjoita väitteitä. Alkon organisaatio on erittäin tehokas ja hyvin hoidettu. Mutta totta on, että kun kilpailua ei ole, monopoli pystyy pitämään katteet ylhäällä. Tästä riittää myös omistajan tarpeisiin alkoholipoliittiseen valistustyöhön ja haittojen hoitamiseen.
Alkolla on omaa viinien maahantuontia. Onko omatuonti monopolille perusteltua?
Ainakaan toistaiseksi ei ole niin suuria yrityksiä, että ne kykenisivät toimittamaan Alkolle kaikkea, mitä tarvitaan. Myös pienten agenttien toiminnan ulkopuolelle jää paikattavaa, joita Alko ei saisi muuten. On myös hyvä, että Alkossa on myös tätä osaamista.
Varautuuko Alko päivään, jolloin monopolille on jätettävä hyvästit, ja sitä kautta syntyy huoli Alkon arvon kehityksestä?
Monopolin purkautumiseen pitää varautua jo nyt hyvissä ajoin ja olla huolissaan jo tänään myös Alkon arvon kehityksestä. Siksi on hyvä, että Alkossa on monipuolista osaamista.
Missä tilanteessa ja milloin Alko on myynnissä?
Tulevaisuudessa Alko on varmasti myynnissä. Ennustaminen päivän tarkkuudella on kuitenkin liian vaikea tehtävä. Jotkut puhuvat 10-20 vuodesta, toisaalta tänä päivänä kun prosessit lähtevät käyntiin, asiat tapahtuvat hyvinkin nopeasti.
Miksi Alkon kuukausittaiset, juomien nimikekohtaiset myyntitilastot ovat salaisia toisin kuin kaikissa EU-maissa? Jopa Ruotsissa tilastot ovat julkisia.
Asia kuuluu toimivan johdon alaan, ei hallintoneuvostolle, joten en pysty ottamaan asiaan kantaa. |