Juha Niemiö: "Harmittaa todella, että kokkimaajoukkueemme jäi kullasta vaivaiset 1,5 pistettä."
Kirjoittanut Viisi Tähteä, Eeropekka Rislakki   
27.10.2004 00:00
Suomen kokkimaajoukkue sijoittui sijalle 12 Saksan Erfurtissa järjestetyissä kokkiolympialaisissa. Joka neljäs vuosi järjestettävän kilvan voitti Ruotsi, toisena oli Sveitsi ja kolmantena USA. Kymmenhenkisen joukkueen 1. johtajana toimi keittiömestariyhdistyksen varapuheenjohtaja ja ravintola Saludin keittiöpäällikkö Juha Niemiö.
Juha Niemiö

Juha Niemiö
Kuva: Pasi Hytti

Eeropekka Rislakki: Väsyttääkö? Montako päivää olette olleet liikenteessä?

Juha Niemiö: Väsyttää sen verran, että lepo tekee hyvää ennenkuin menee maanantaina taas tontille töihin. Lähdimme keskivikkona 13.10 ja nyt on perjantai 22.10. Puolitoista viikkoa tässä kaikkiaan menee.Saavuimme juuri Rostockin satamaan autolla, jolla kuljetamme kokkikilpailun tarvikkeita. Lautta lähtee iltayhdeksältä, joten katselemme vähän kylää ja käymme syömässä.

Ruoka kiinnostaa kuitenkin vielä?


Kyllä. Sen kanssa jaksaa läträtä aina.

Mikä oli pisin valvottu jakso?


Pari vuorokautta - joillakin meni ehkä kolmekin samoilla jaloilla ja silmillä. Kylmä pöytä vaatii pitkän valmistuksen. Sen jälkeen näkyy aika ryytynyttä porukkaa. Kylmän valmistumisen jälkeen pitää kuitenkin nähdä muidenkin joukkueiden suoritukset, eikä silloinkaan pääse lepäämään.

Onko valvominen kisoissa välttämätöntä?


Kylmän pöydän loppuhuipennuksen osalta kyllä. Huippujoukkueet tekevät niin. Muuten putoaa kärjestä, jos ei pane täyttä panosta kilpailuun. Vaikka viemme mukanamme esivalmisteltuja tuotteita, hyytelöinti tehdään aina niin viimehetkellä kuin mahdollista. Silti se vie 20 tuntia eikä sitä voi keskeyttää. Pisteet annetaan ulkonäön perusteella.

Mitalien värejä katsomalla saavutus oli paras pitkään aikaan. Mutta moni arvoväri oli ns. heikko hopea ja pronssi on pronssi.


Kokki-olympialaisten suhteen olemme aika tyytyväisiä. Mutta Chicagon MM-kisoissa olimme kuitenkin 6:s.

Mutta pisteiden näkökulmasta sijoitus jäi kuitenkin vaatimattomaksi eli samoille maisemille kuin neljä vuotta sitten
.

Olimme silloin 11:s. Silloin mukana kisoissa oli 26 maata. Nyt maita oli 32. Suhteellisesti sijoituimme nyt paremmin. Pohjoismaista taakse jäivät sekä Islanti (sija 13) että Tanska (sija 20).

Joukkue oli asettanut tavoitteensa sijoille 6-8. Hopeaputkesta huolimatta sijoittuminen 12:denneksitoista taisi olla joukkueelle yllätys ja pettymys?


Tavoite juonsi Chicagosta ja se oli sinänsä ok. Tavoitteen asettelu on aina vaikeaa, koska ei tiedetä muiden maiden kilpailukuntoa. Siksi pitää verrata omaan tasoon ja asettaa tavoite sen mukaan.

Keittiömestariyhdistyksen puheenjohtaja Martti Lehtinen kertoi ennen matkalle lähtöä, että johto asetti tavoitteeksi kullan jossakin kilpailukategoriassa. Kullasta jäätiin harmittavat 1,5 pistettä A-kategoriassa
(kylmiä ja lämpimiä sormisyötäviä pikkupaloja, juhlavati ja kuusi eri alkuruokaa). Norja sai kullan 72 pisteellä (sija 9). Suomen joukkue ylsi 70,58 pisteeseen - joka oli sinänsä positiivinen yllätys.

R-kategoria eli lämmin keittiö oli ennakkokäsityksemme mukaan vahvin alueemme kylmään verrattuna. Toisaalta jos kylmä onnistuu nappiin, tiesimme että olemme samalla tasolla lämpimän kanssa. A-kategoria on vaativin ja onnistuimme siinä. Harmittaa todella, että jäimme vaivaiset pointsit kullasta.

Ennakkoon vahva lämmin keittiö meni sen sijaan alle osaamisenne Chigagon MM-kilpailuihin verrattuna. Mikä meni vikaan?


Muutamista osioista tuli pyyhkeitä. Pääruoka olisi pitänyt leikata - meillä biitti oli kokonaisena. Ja olisi tarvittu enemmän lisäkettä. Huomiota kiinnitettiin myös sujuvuuteen, kuinka nopeasti saimme ruoan ulos kuten ravintolassakin pitäisi. Meille tuli sumaa ja ruuhkaa. Kun saimme pisteet, väsymys ja pettymys vei mennessään. Mutta joukkue toipui nopeasti.

Ilmeniko tässä joukkueen sisäisiä ongelmia
?

Ei, kaikki meni joukkueen osalta hyvin. Kyse on ennemminkin siitä, että jotkin osiot olisi pitänyt esivalmistella. Mutta kun samalla pyritään vaikeusasteeseen, tuoreus on positiivista tuotteelle. Laskimme niin, että mielummin ruuhkaa kuin tuotteen kärsiminen.

Käytitte suomalaisia raaka-aineita. Voiko siinä olla ongelma?


Ei ole ongelma, koska käytämme niitä siten kuin järjestäjät toivovat. Kuten kansallisia valmistustapojakin. Periaate on kaunis, mutta liian kansallisia emme voi olla. Se ei pure. Maut ovat liian kaukana mm. italialaisten mausta.

Ruotsi käyttää huomattavasti voimakkaampaa makupalettia ja menestyy. He voittivat toisen kerran peräkkäin koko kisan. Mistä maku syntyy?


Jaa´a. En osaa sanoa. Teemme hyvin samantyyppistä kuin he. Mutta pienissä nyansseissa he onnistuvat yhdistelemään makuja paremmin.

Mistä muusta Ruotsin vahvuus syntyy?


Kertautuva harjoittelu tekee vahvaksi. Ruotsissa on pystytty luomaan jo pitkään meitä paremmat harjoittelumahdollisuudet. Aikaisemmin Norja oli vahva ja taloudellinen panostus on ollut suurta ja kultaakin on tullut. Nyt 9:s sija on varmaan heille suuri pettymys.

Mitä tämä kilpailukierros opetti? Mitä harjoittelussa pitää ottaa enemmän huomioon.


Harjoittelua pitää saada enemmän johdonmukaiseksi ja säännölliseksi - jaksottain jopa täysipäiväiseksi irti toimipisteistä, eikä ns. OTO. Tietyt kilpailuvaiheet perustuvat rutiiniin, jotka pitää osata vaikka puoliunessa. Nämä eivät ole uusia asioita. Mutta tämä sai entisestään vahvistusta.

Kokkimaajoukkue on kuin olisi keksinyt ikiliikkujan. Nyt nykyinen joukkue hajoaa. Milloin uusi maajoukkue valitaan?


Kansalliset karsinnat alkavat heti vuoden alussa.



Suomen kokkimaajoukkue 2004

Jarmo Laitinen
, joukkueen kapteeni, nyk. restonomiopoiskelija, Haaga Instituutti
Kari Aihinen
, vuoromestari, Chez Dominique
Jyri Hänninen
, keittiöpäällikkö, Lyon
Oula Hänninen
, vuoromestari, Mecca
Tom Laaksonen
, vuoromestari, Lyon
Kimmo Nikko
, keittiömestari, Valio Oy
Marko Palovaara
, keittiöpäällikkö, Mecca
Sami Rekola
, keittiömestari, Sasso
Juha Rissanen
, pääkylmäkkö, Silja Opera
Jari-Pekka Vesivalo
, keittiömestari, Fishmarket