| Jorma Railonkoski: "Tupakoinnin täyskielto on tarpeeton. Savu voidaan poistaa ilmastoinnilla." |
| Kirjoittanut Viisi Tähteä, Eeropekka Rislakki |
| 31.08.2004 00:00 |
Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen johtaja, professori Kari Reijula tekee Sosiaali- ja terveysministeriölle selvitystä, joka käsittelee tupakointia ravintoloissa. Reijulan valinta on tulkittavissa siten, että tupakoinnin täyskiellosta on jo päätetty ja nyt haetaan vain muotoa perusteille. Professori Reijula tunnetaan jyrkästä kannastaan. Ravintoloitsija ja diplomi-insinööri Jorma Railonkoski uskoo kuitenkin tekniseen ratkaisuun.
 Jorma Railonkoski Jorma Railonkoski on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hän toimi VTT:n rakennustalouden tutkijana ennen ravintoloitsijaksi ryhtymistään. Railonkoski on perustanut ja suunnitellut toistakymmentä ravintolaa. Nykyisin ravintoloita on neljä: Storyville, On the Rocks, La Bodega sekä Uniq. Johtamistyöhön osallistuvat myös tyttäret Tarja Palomäki sekä Tuula Railonkoski. Eeropekka Rislakki: Vuonna 2000 Espoossa pidettiin Healthy Buildings -kongressi, jonka jälkeen on kerätty tietoa sekä koti- että ulkomaisista lähteistä tietoa ravintolailman vaihdosta. Tuloksena syntyi professorivoimin Sisäilmaopas 5 - Ravintoloiden ilmanvaihdon suunnittelu. Oppaan mukaan ilmanjako voi olla sekoittava tai syrjäyttävä, jolla ratkaisu saadaan aikaiseksi. Jorma railonkoski: Sekoittava ilmanjako on yleisin käytössä oleva ilmanjako. Sekoittavassa ilmanjaossa tilaan tuotava ilma sekoittuu lähes täydellisesti huoneilmaan. Syrjäyttävässä ilmanjaossa hyödynnetään tilassa olevien lämmönlähteiden kuten ihmisten aiheuttamaa pystysuoraa konvektiovirtausta. Johtamalla alilämpöinen tuloilma tilan alaosaan, saadaan aikaaan epäpuhtauksien kerääntyminen tilan yläosaan, mistä ne poistetaan. Syrjäyttävällä ilmanjaolla on mahdollista saada aikaan sekoittavaa ilmanjakoa huomattavasti tehokkaampi ilmanvaihto. Onko kysessä vaikea ja kallis ratkaisu? Sen enempää lainsäätäjä kuin ravintoloitsijatkaan eivät tiedä, että savuongelma on ratkaistavissa nykytekniikalla. Tieto on jo olemassa. Jos minä olisin pohtimassa tupakkalain sisältöä, kirjaisin syrjäyttävän ilmanjaon pakolliseksi. Kustannukset ovat tietenkin ravintolakohtaisia. Vaatimukset tupakoinnin kieltämiseksi ravintoloissa perustuvat siihen, että ravintolahenkilökunta altistuu savulle. Voidaanko baarimestareiden työasema saada täysin savuttomaksi? Parhaiten se onnistuu baareissa, missä baarimestarilla on kiinteä työasema. On siis ratkaistava, miten ilman sekoittuminen asiakastilan ja baarimestarin työaseman välillä ehkäistään. Välttämätöntä on johtaa baarin sisäpuolelle raitista ilmaa. Tämä voidaan hoitaa laminaaripuhalluksena baarin katosta tai sijoittamalla syrjäyttävän ilmanjaon tuloilmapääte baarimestarin taakse alas takaseinälle. Vastaavasti poisto on sijoitettava baarin ulkopuolelle. Ilma virtaa tällöin baarista asiakaspuolelle. Miten asiakkaiden käy? Nykyinen tupakkalaki perusteltiin erityisesti asiakkaiden suojelulla. Jos asiakaspuolella on samanaikaisesti syrjäyttävä ilmanjako, voidaan tehtyjen laboratoriotutkimusten mukaan baarimestarin tilan jälkiainepitoisuus pudottaa lähes nollaan ja asiakaspuolenkin 26 prosenttiin siitä, mitä se on perinteisissä täysin sekoittuvissa ratkaisuissa. Entä pöytiintarjoilualue? Niissä ylivoimainen ratkaisu on syrjäyttävä ilmanjako. Ravintoloita, joissa on syrjäyttävä ilmanjako ei sinänsä tarvitsisi jakaa savuttomiin ja savullisiin alueisiin, koska niissä savullinen alue sijoituu päiden yläpuolelle ja savuton alapuolelle. Koska laki kuitenkin edellyttää ravintolatilojen jakamista savullisiin ja savuttomiin, on parasta jakaa se niin, että pöytiintarjoilualue on savuton ja baari savullinen. Kannattaa myös suunnitella baarin sijainti siten, että myös pöytiintarjoiluhenkilökunta voi työskennellä kulkematta savullisen alueen läpi. Silloin pöytiintarjoiluhenkilökuntakaan ei altistu savulle. Onko nykyinen - jo olemassaoleva laki järkevä ja riittävä? Nykyistä tupakkalakia säädettäessä mentiin perse edellä. Ensin säädettiin laki ja vasta sitten ryhdyttiin miettimään, miten se voitaisiin teknisesti toteuttaa. Laista olisi tullut toisenlainen, jos olisi menty päinvastaisessa järjestyksessä. Asiakkaiden altistuminen tupakasavulle on ennemmikin kiusallista kuin terveyshaitta. Ahkerakaan ravitoloissakävijä ei yleensä vietä niissä aikaan kuin kolme tuntia joka toinen viikko. Hyvä sisäilmasto on kilpailutekijä. Ravitoloitsija, joka haluaa asiakkaittensa viihtyvän, valitsee syrjäyttävän ilmastoinnin ilman lain pakottavaa velvoitettakin. Syyttävä sormi täyskiellosta osoitetaan ravintoloitsijoille itselleen, jotka eivät ole ottaneet nykyistä lakia tosissaan. Tämän vuoksi ravintoloitsijoiden on tunnettava vastuunsa varustamalla asiakastilansa niin hyvällä ilmanvaihdolla, ettei siihen ole huomauttamista, ja työskentelemällä sen eteen, että mikäli tupakkalain kiristyksiä suunnitellaan, ravintoloille jätettäisiin mahdollisuus sallia tupakointi, edellyttäen, että he ovat saattaneet sisäilmastonsa kuntoon. Mitä taloudellisia seurauksia ravintoloille koituu täyskiellosta? Keihin se eniten vaikuttaa? Meillä omaksutaan Ruotsista tulevat ratkaisut lähes täysin kritiikittä silloinkin kun Ruotsi on jo luopumassa niistä. On odotettavissa, että meilläkin kielletään tupakointi ravintoloissa kokonaan. Se merkitsee arviolta 20 % laskua myynnissä, mikä olisi monen pubin ja yöklubin loppu. Se merkitsee myös yksityisbileiden lisääntymistä tiloissa, joissa on 20 kertaa huonompi ilmanvaihto kuin ravintoloissa, sillä asunnossa ilmanvaihdon mitoitus on yksi henkilö per 20 neliömetriä ja ravintoloissa yksi henkilö per neliö. |
