Kun alkoholin veronalennuksesta kertyy tietoa, on tarkasteltava, saavutettiinko sille asetetut tavoitteet, ja on oltava avoin sekä verojen korottamiselle että alentamiselle.
VTM Esa Österberg on Stakesin Alkoholi- ja huumetutkimusyksikön erikoitutkija. Hänellä on ollut vuosien ajan merkittävä rooli alkoholipolitiikkaa käsittelevänä esitelmöitsijänä, keskustelijana ja tiedotusvälineiden käyttämänä asiantuntijana. Viime vuosien keskeisiä aiheita ovat olleet alkoholin verotus, rajakauppa ja tilastoimattoman alkoholin kulutus.
 Esa Österberg
Kuva: Pasi Hytti
Eeropekka Rislakki: Sunnuntaidebatti-kirjoituksessasi (HS 9.5.) arvioit, että veronalennukset oli tarkoitettu ensisijaisesti ehkäisemään alkoholijuomien tuontia Virosta. Onko tavoite toteunut?
Esa Österberg: Viro on ollut EU:n jäsen vasta muutaman viikon, joten on liian aikaista arvioida, toteutuiko tavoite. Tähänastiset havainnot viittaavat siihen, että tuonti Virosta olisi kasvanut, mutta ei räjähdysmäisesti, joten tältä osin näyttää ihan hyvältä.
Veronalennuksista päätettäessä tiedettiin, että kulutus kasvaa ja siirtyy väkeviin. Kun 500 lisäkuolemaa vuodessa ja kasvava hoitotarve oli tiedossa, oliko ratkaisu kansantaloudellisesti oikea?
Kansantaloudellisesti ratkaisu merkitsi, että suomalaiset maksavat alkoholiveronsa suuremmassa määrin Suomeen kuin ilman veronalennuksia. Veronalennus merkitsee myös, että alkoholielinkeinot työllistävän enemmän suomalaisia kuin ilman veronalennusta. Alkoholikuolemien määrä olisi lisääntynyt useilla sadoilla myös ilman veronalennuksia, koska alkoholin kulutus olisi lisääntynyt huomattavasti Virosta tuodun alkoholin vuoksi.
Oliko viinan hinta-ale talouspoliittinen, terveyspoliittinen vai sosiaalipoliittinen veto?
Viinan veron alentaminen oli sopeutumista siihen tilanteeseen, jossa tuontikiintiöt muista EU-maista oli poistettu 1.1.2004 ja jossa Virosta oli tulossa EU:n jäsen 1.5.2004. Jos hintaero olisi ollut suurin viineissä, oltaisiin alennettu viinien hintoja.
Uskotko hallituksen alkoholipoliittiseen ohjelmaan, jonka mukaan kokonaiskulutusta tulee vähentää?
Uskon hallituksen ohjelmaan, mutta vain aika näyttää, miten tehokkaasti se pannaan toimeen ja mitä vaikutuksia sillä on.
Hesarissa kirjoitit: "Jos veronalennus olisi kohdistettu ensi sijassa viineihin ja olueen, viinien ja oluen kotimainen myynti olisi kasvanut, mutta se ei olisi ehkäissyt väkevien juomien tuontia Virosta." Olisiko siirtymä väkeviin kuitenkin ollut loivempi?
Siirtymä väkeviin olisi ollut loivempi, mutta kysymyksessä kuvatussa vaihtoehdossa kokonaiskulutuksen kasvu olisi saattanut olla nykyistä suurempi, ja sitä kautta myös haittojen kasvu
Hallitusneuvos Ismo Tuomisen mukaan "Väkevien syrjintä mietojen hyödyksi näyttäytyy historian valossa alkoholipolitiikkamme suurimmaksi virheeksi" (Viisi Tähteä 03/2004). Onko siirtymä väkevien suuntaan hallituksen virallinen tavoite?
En tiedä mitä Ismo Tuominen on lauseellaan tarkoittanut. Hallituksella ei ole virallista tavoitetta siirtää kulutusta väkeviin alkoholijuomiin. Ongelma on siinä, että markkinat pystyvät tuottamaan viina-alkoholia halvemmalla kuin olutalkoholia ja viinialkoholia, ja tästä johtuu, että viina-alkoholin myyntihinta - ilman kovia veroja - jää olut- ja viina-alkoholia halvemmaksi. Kun Euroopassa ei yleensä veroteta alkoholia raskaasti, on seurauksena, että viina-alkoholi on suhteellisen halpaa ja se on ongelma meille, kun joudumme sopeutumaan sisämarkkinoihin ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen.
Olet Hesarin mukaan alkoholin hinnankorotuksen kannalla. Suomen alkoholivero on edelleen EU-maiden kolmanneksi korkein, ja Virokin sijoittuu EU:n keskivaiheille. Mitä odotat veronkorotuksesta?
En ole veronkorotuksen kannalla, vaan nykyratkaisun takana. Olen todennut, että kun tietoa kertyy, on tarkasteltava saavutettiinko veronalennuksella sille asetetut tavoitteet. Ellei, on harkittava onko alkoholiveroja muutettava, ja tällöin on oltava avoin sekä verojen korottamiselle että niiden alentamiselle.
Median mukaan humalahakuisuus, häiriöt julkisilla paikoilla, rattijuopumus ja viinaväkivalta ovat nopeasti lisääntyneet. Onko aiheesta konkreettista tietoa?
Ei ole, tai sanotaanko, että tiedot ovat hieman ristiriitaisia. Säilöönotot näyttävät lisääntyneen erityisesti maaliskuun alun jälkeen. Monissa muissa poliisin tietoon tulleissa rikoksissa kasvua näyttää ilmenneen jo tammi- ja helmikuussa ennen veronalennusta.
Miten veronalennus on vaikuttanut alkoholin ravintolamyyntiin, joka on ollut muutenkin jo vuosia laskussa?
Tästäkään minulla ei ole kovin tarkkaa tietoa. Minulle on kerrottu, että ravintolamyynti ei olisi enää vähentynyt.
Siirtääkö väkevien veronalennus juomisen koteihin ja kaduille, valvomattomiin ympäristöihin?
Kyllä pohjia nyt saatetaan ottaa enemmän kotona. Mutta jo ennen veronalennusta tämä on ollut ongelma, kun ravintoloiden sulkemisen siirtyminen yhä pidemmälle aamuyöhön on aiheuttanut sen, että asiakkaat tulevat ravintoloihin vasta puolenyön paikkeilla. Tuskin he siihen asti kotonaan kuivin suin istuvat. Eli yksi tapa ratkaista pohjien otto olisi saada ihmiset ravintoloihin jo alkuillasta.
Millä keinoilla alkoholin käyttöä voitaisiin ohjata valvottuihin, koulutettuja ammattilaisia työllistäviin ravintoloihin? Onko tämänsuuntainen kehitys edes toivottavaa?
Kehitys on toivottavaa, jos ravintoloissa ei tarjoilla humalaisille. Tällä hetkellä aamuyön tunteina puolet ravintola-asiakkaista on humalassa ja ravintoloissa on enemmän humalaisia kuin kodeissa. |
