Kiira Hartonen: Miksi olet ehdolla? Palkkako kiinnostaa?

Petri Viglione: Haluan eduskuntaan ajamaan asioita, joita pidän tärkeinä. Suomalaisen näkökulmasta palkka viehättää, mutta esimerkiksi Italiassa kansanedustaja saa € 20 000 kuussa. Ostovoimaan suhteutettuna tämä tarkoittaisi sitä, että suomalainen kansanedustaja saisi € 27 000–28 000.

Miksi sinua pitäisi äänestää? Kenen asialla olet?

Koko ajan, jonka olen Suomessa asunut, olen johdonmukaisesti ajanut alkoholipolitiikan vapauttamista. Perustin viinin maahantuontiyrityksen -93 ja viinibaarin vuonna -95. Vuonna 1997 myin viiniä ulos ravintolastani, sillä halusin korostaa, että asioista pitää pystyä puhumaan. Silloin alkoholi oli tabu, nykyään huumeet ovat. Niistä ei saa puhua.

Totesin, etten saa asioita eteenpäin jollen itse ole mukana politiikassa. Vuonna 1998 nousin Nuorsuomalaisten puheenjohtajaksi, ja ajoin äänestystä alkoholipolitiikan vapauttamisesta, mutta aika ei ollut kypsä.

Esitin silloiselle alkoholiministeri Eva Biaudet'lle, että perustettaisiin alkoholipoliittinen työryhmä, jonne otettaisiin muitakin kuin virkamiehiä. Hän innostui ajatuksesta, Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä perustettiin, ja minut valittiin sen puheenjohtajaksi. Ryhmään kuului muun muassa ravintoloitsija, kirjailija, toimittaja… ja pari virkamiestä.

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa olin ehdolla teemanani alkoholipolitiikka, ja nyt olen ehdolla eduskuntaan, sillä uskon, että yksikin edustaja voi saada jotain tapahtumaan.

Mitä eduskunnan pitäisi tehdä edistääkseen horeca-alan toimintaedellytyksiä?

Ensinnäkin, miten on mahdollista, että ravintolaruoan arvonlisävero on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin kaupasta ostetun? Tämä epäkohta pitää korjata välittömästi.

Toiseksi pitäisi säätää alueellisia ravintolalakeja: on ihan eri asia pitää ravintolaa Helsingin keskustassa kuin Keuruulla, jossa on 12 000 asukasta. En väitä, että jompikumpi olisi parempi paikka, mutta erilaisia ne kyllä ovat.

Jatkoaikalupia pitäisi myöntää jopa ympärivuorokautisiksi, jolloin markkinat kysynnän ja tarjonnan lakeineen säätäisivät aukioloajat. Näin vähenisivät myös tappelut ja ruuhkat taksijonoissa, nakkikioskeilla ja kaduilla ylipäätään. Sitä paitsi, jos minä haluan juhlia vielä kello 03:30 jälkeenkin, se ei varmasti ole keneltäkään pois! Tätä pitäisi edes kokeilla, mieluiten Helsingissä.

Kannatan myös ikärajojen pohdintaa uudelleen: nythän tilanne on se, että alaikäiset hankkivat alkoholia kaupasta ja juovat sen kadulla, jossa on paljon riskejä, kuten tappelut ja huumeet.

Alle 18-vuotias ei saa ostaa alkoholia kaupasta, mutta 16 vuotta täyttäneen voisi jo päästää ravintolaan, jolloin alkoholin nauttiminen tapahtuisi valvotuissa olosuhteissa. Koska nuorilla ei ole paljoa rahaa ja alkoholi on ravintolassa kalliimpaa kuin kaupassa, he joisivat vähemmän. Tätäkin pitäisi tietysti kokeilla, ennen kuin se otettaisiin laajemmin käyttöön.

On perusteetonta, ettei ravintolasta saa myydä alkoholia ulos. Pitäisi säätää ulosmyyntioikeus, jonka perusteella ravintoloista saisi myydä alkoholia ulos Alkon aukioloaikoina. Toki tätäkin pitäisi kokeilla ensin, mutta en näe mitään syytä, miksei se toimisi.

Myit provokatiivisesti viiniä ulos ravintolastasi asiakkaiden mukaan. Missä vaiheessa valituksesi EY-tuomioistuimessa on? Miksi päätös kestää näin pitkään?

Tänä vuonna vietän EY-valitukseni kymmenvuotisjuhlaa! Juhlan kunniaksi aion hakea Guinnessin ennätysten kirjaan, sillä normaalikäsittelyaika on vuosi tai kaksi, korkeintaan kolme.

Komissiosta sanotaan vain, että päätös kestää, koska asia on vaikea, sillä minulle suotuisa päätös käytännössä tarkoittaisi alkoholimonopolien purkamista. Nyt kuitenkin minulle on kerrottu, että komissio aikoo lähettää Suomelle nootin, johon sillä on 60 päivää aikaa vastata.

Vuonna 1997 sain tempauksestani 600 markan sakot, ja nyt olen ajatellut vaatia valtiolta mittavaa korvausta: anteeksi-sanaa.

Mitä alkoholiverolle pitäisi tehdä ja miksi?

Suomen liittyessä EU:iin saimme yhdeksän vuoden siirtymäajan alkoholin tuonnin vapauttamisen osalta. Samana vuonna, 1995, ehdotin, että alkoholiveron alennus pitäisi toteuttaa porrastaen, noin 3–3,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Ehdotustani ei kuunneltu, alkoholivero laskettiin kertarysäyksellä vuonna 2004 ja nyt sitten ihmetellään, miksi pultsareita on lisää, alkoholiongelmat ja -kuolemat ovat lisääntyneet…

Kansallisella tasolla päätetty verotus ei ole toimiva alkoholipolitiikan säätelyssä – pikemminkin EU-tasolla pitäisi päättää yhteinen alkoholivero kaikille EU-maille. Se olisi tasapuolista.

Eihän siinä ole mitään järkeä, että kossupullon saa halvahkon viinin hinnalla! Väkevien verotuksen kiristämisen sijaan viiniveroa pitää laskea. Viinin verokertymä on tällä hetkellä noin € 100 miljoonaa, mikä on pisara alkoholin kokonaisverokertymässä.

Viinivero pitäisi puolittaa, jolloin kulutus painottuisi mietoihin ja valtio sekä saisi rahaa verotuksen kautta että säästäisi terveyskustannuksissa. Puolitus pitää kuitenkin tehdä pienissä erissä, alentamalla 10 prosenttia vuodessa.

Väkevien verotusta ei ole tarpeen muuttaa kumpaankaan suuntaan.

Mikä Suomen alkoholipolitiikassa mättää?

Yhdellä sanalla: tekopyhyys. Itselle halutaan kaikki vapaudet, muttei osata ottaa vastuuta, ja seurauksista rangaistaan muita.

Suomen alkoholipolitiikka on harvinaisen epäreilu, sillä se on rakennettu vähemmistön ympärille: kansasta 10 prosenttia kuluttaa 2/3 alkoholista, ja toiset kymmenen prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan. Alkoholipolitiikka on rakennettu tämän 20 prosentin toiveiden ja tarpeiden mukaan, vaikka sen pitäisi palvella enemmistöä eli 80 prosenttia kansasta, joka käyttää alkoholia kohtuudella. Parit kännit vuodessa ei tee ihmisestä alkoholistia.

Alkoholistien hoitopaikkoihin pitäisi saada lisää rahaa, sillä kunnallisella puolella jonot ovat 6–12 kuukautta, ja vain harvoilla on varaa yksityiseen hoitoon. Ongelma on siinä, ettei kunnilla ole rahaa eikä valtio ole myöntänyt tarvittavia määrärahoja. Tähän täytyy ehdottomasti puuttua. Myös valistukseen pitäisi saada lisää rahaa.

Niin kutsuttujen virallisten mittareiden mukaan itse kuulun riskiryhmään, sillä juon yhdestä puoleentoista lasillista (12cl) viiniä päivittäin ruoan kanssa. Veri- ja maksa-arvoni ynnä muut ovat erinomaiset. Esitelkää minulle yksikin lääkäri, joka väittää, että juomani lasillinen viiniä päivässä on vahingoittanut minua!

Alkoholipolitiikan vapauttamisen rinnalla täytyy aina olla vastuun korostaminen. Yksilöllä on oikeus juoda, mutta hän on myös vastuussa siitä, ettei hänen juomisensa millään tavoin vahingoita ketään.

Miten RKP:n konservatiivisiipi on suhtautunut ehdokkuuteesi ja ajamiisi asioihin?

RKP:ssa on iso mullistus meneillään, sillä se on huomannut, ettei pärjää pelkkänä kielipuolueena. Puolue on menossa liberaaliin suuntaan, ja EU-parlamentissa kuulumme jo liberaaliryhmään.

Helsinkiläisten suomenruotsalaisten kanssa pärjää kyllä, kunhan muistaa hihkaista ”jösses!” tismalleen oikealla hetkellä, mutta Pohjanmaalla kaikki eivät ole pitäneet siitä, etten puhu ruotsia.

Pitää ymmärtää, että perustuslaissa mainittu kaksikielisyys on rikkaus ja muidenkin puolueiden kuin RKP:n asia. Pakkoruotsia en kuitenkaan kannata, sillä kaikki pakko on pahasta. Kouluissa pitäisi olla vaihtoehtoja ruotsinkielelle.

Mikä on kantasi uuteen alkoholilakiin, jota valmistellaan parhaillaan?

Koko lakiesitys on tekopyhyyttä parhaimmillaan; järjetön määrä kauniita sanoja nuorten juomisen vähentämisestä – mikä on kyllä tärkeää – sun muusta, muttei mitään, millä olisi todella vaikutusta. Valtaosa alkoholimainonnasta on printtinä, mutta rajoituksia on tulossa vain televisioon.

Kun asioita kerran ajetaan tällaisessa kieltolakihengessä, niin miksei saman tien ehdoteta, että keskiolutkin siirrettäisiin takaisin Alkoon? Kysy tuota yhdeltäkin poliitikolta, ja saat vastauksen: ”mutta kun kansa ei halua”.

Mutta annapa olla, jos kysyt samalta poliitikolta, miksei viinejä myydä ruokakaupoissa, jos kansa niin haluaa, ja poliitikko vastaa: ”mutta kun kansa ei tajua, ja heitä pitää suojella”.

Lisäksi jos nyt on välttämätöntä saada ne hyödyttömät varoitustarrat pulloihin, niin miksei saman tien laiteta myös positiivisia varoitustarroja, joissa kerrotaan alkoholin kohtuukäytön positiivisista vaikutuksista, kuten sydäninfarktiriskin pienenemisestä, sepelvaltimoiden toiminnan paranemisesta ja muusta?

Kenen pitäisi valvoa Alkon toimintaa?

Kauppa- ja teollisuusministeriön, sillä Alkokin on valtion omistama osakeyhtiö, eli yritys.

Hyssälä kieltäytyi – Viglione vastasi

Petri Viglione vastasi niihin kysymyksiin, joihin peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kieltäytyi vastaamasta Viisi Tähteä -lehden numerossa 12/06–01/07.

Panimoliiton TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan valtaosa kansasta on sitä mieltä, ettei alkoholipakkauksiin liimattavilla varoitustarroilla ole merkitystä. Suurimmaksi varoitustarrojen merkityksen arvioivat ne, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia. Tutkimukseen vastasi 1 000 Manner-Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Miten kommentoit tätä?

Tuollaisilla varoitustarroilla vaan pidetään ihmisiä pilkkanaan. Jokainen suomalainen nainen tietää liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamat vaarat sikiölle. Sitä paitsi tarrat eivät iske halpoihin massatuotteisiin, vaan kalliimpiin erikoisoluisiin ja viineihin, joita ei muutenkaan juoda päihtymistarkoituksessa.

Ruotsissa suunnitellaan Vin&Spritin pörssilistautumista tai yksityistämistä. Millä aikataululla valtio-omisteisen Altian viinatehtaan sekä jakelusta vastaavan Alkon yksityistäminen tai pörssilistautuminen toteutuu?

Ruotsissa toteutettava V&S:n yksityistäminen tai pörssiin listaaminen on hyvä asia. Myös Suomessa molemmat, sekä Alkon että Altian, voisi yksityistää – mieluiten jo maaliskuussa valittavan eduskunnan aikana.

Valtio on Suomen suurin alkoholin valmistaja, maahantuoja, markkinoija ja myyjä. Miten nämä kuuluvat valtion perustehtäviin?

Tämä on suuressa ristiriidassa terveyspolitiikan kanssa. Mutta valtio on löytänyt hyvän lypsylehmän, ja siksi sitä käytetään. Tekopyhyyttä parhaimmillaan – raha ratkaisee.

Sosiaali- ja terveysministeriö omistaa Alkon, jonka toimintaa valvoo ministeriön alainen Tuotevalvontakeskus STTV. Uskotko, että EU ja suomalaiset saavat Suomen alkoholikaupasta todenmukaisen kuvan, kun valvottava valvoo itseään?

Kysymys itsessään sisältää vastauksen. Lääninhallitus riittäisi varsin hyvin, ja nythän jo on nähtävissä, että Tuotevalvontakeskusta ajetaan alas, sillä sen vastuuta siirretään lääninhallituksille yhä enemmän.

Tilastoja tarkastellessa huomaa, että Alkon myydyimmistä tuotteista valtaosa on joko Altian tai Vin&Spritin tuotteita. Mistä tämä johtuu?

Kysymys pitäisi osoittaa Alkon osto-osastolle. En usko, että siellä suositaan tietyn valmistajan tuotteita, sillä tuotteen esittelijä on arvioitaessa jäävi. Jonkinlainen katto yrityskohtaisille listauksille hintaryhmittäin pitäisi kyllä olla. Esimerkiksi niin, että jokaisen tuoteryhmän jokaisessa hintaryhmässä saisi olla vain 15 prosenttia tietyn valmistajan tuotteita.

Miksi Alkon nimikekohtaiset juomien myyntitilastot ovat salaisia – ainoana maana koko EU-alueella?

Tämäkin kysymys pitäisi esittää Alkolle. Ihmettelen, miksi ne ovat salaisia, sillä julkisiahan niiden pitäisi ehdottomasti olla.

Alkon monopoli on ollut toiminnassa vuodesta 1932 lähtien. Voidaanko katsoa, että Alko on monopolina epäonnistunut vähentämään ja kohtuullistamaan alkoholin kulutusta, sillä kulutus ja haitat ovat jatkuvasti vain lisääntyneet?

Tilastot sen kertovat: ei ole onnistunut. Kielletyn hedelmän politiikka tuo aina ääripäitä, alkoholisteja ja absolutisteja.

Tupakointia valtio on keskittynyt rajoittamaan lainsäädännöllisesti. Valtio ei valmista tupakkaa eikä omista jakelua – silti tupakointi on jatkuvasti vähentynyt. Valtio kuitenkin kerää tupakasta verotulot. Miksi tämä toimintamalli toimii?

Tupakointi on vähentynyt valistuksen kautta ja ihmiset ovat itse ottaneet vastuuta käyttäytymisestään. Tästä pitäisi ottaa oppia alkoholipolitiikkaan.

Hinta ja saatavuus ovat STM:n mukaan tehokkaimmat alkoholin kulutusta rajoittavat keinot. Miksi STM ei ole puuttunut lainkaan Alkojen aukioloaikoihin tai myymäläverkon aggressiiviseen kasvuun ja sijoittumiseen kauppakeskuksiin?

Alko on yritys, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Italiassa sanottaisiin, että tässä on nyt sellainen tilanne, että halutaan tynnyrin olevan täynnä ja vaimon huppelissa.

Miksi STM haluaa ylläpitää mielikuvaa halvasta alkoholista, vaikka Suomessa on edelleen EU-alueen kolmanneksi kallein alkoholi?

Suomessa alkoholipolitiikka perustuu uhkailuun ja syyllistämiseen, siksi. Mainittakoon, että Suomessa viini on viisi kertaa kalliimpaa kuin Etelä-Euroopassa ja kossupullokin maksaa tuplat!

Mikäli alkoholiveroa korotettaisiin kansallisella tasolla, pitäisikö ravintoloille suoda erivapaus ostaa alkoholia matalammalla veroprosentilla?

Kyllä. Veronkorotuksen jälkeen kuluttajat säntäävät etelänaapuriin ostamaan juomansa – pimeiltäkin markkinoita – mutta tällainen erivapaus hillitsisi ravintoloitsijoiden halua sännätä perässä.

Pitäisikö ravintoloille myöntää taloudellisia helpotuksia kesäkuun 2007 jälkeen, jolloin uusi tupakkalaki astuu voimaan?

Pitäisi. Periaatteella, että myönnettäisiin verohelpotuksia tehtyjen investointien mukaan kuittia vastaan, ja tapauskohtaisesti.

Alkoholin kokonaiskulutuksesta ravintoloissa nautitaan vain 14 prosenttia. Mitä seurauksia on sillä, että ravintolat ovat jatkuvan ja tempoilevan alkoholipolitiikan näyttämö?

Alkoholin veroale näkyi positiivisesti Alkoissa ja vähittäiskaupassa. Ravintoloissa se näkyy siten, että ihmiset juovat nyt enemmän pohjia kotona ja tulevat ravintolaan myöhemmin. Kulutusta pitäisi ohjata siihen, että alkoholia käytettäisiin enemmän ravintoloissa kuin kotona. Lisäksi ravintolat ovat ylivalvottuja. Väärinkäytöksiin pitää toki puuttua, mutta liika on liikaa.

Pitäisikö Suomeen perustaa elinkeinoministeriö, jonka alle myös ravintola-ala siirtyisi? Kiinnostaisiko sinua elinkeinoministerin salkku?

Ehdottomasti pitää, jo seuraavan hallituskauden aikana. Suomi ei enää ole teollisuusmaa, vaan on muuttumassa palveluyhteiskunnaksi, eikä palveluala sovi kauppa- ja teollisuusministeriöön. Ravintola-ala kuuluisi luonnollisesti elinkeinoministeriöön.

Olisin valmis olemaan Suomen ensimmäinen elinkeinoministeri ensimmäiset kaksi hallitusvuotta, jonka jälkeen pesti siirtyisi jollekulle toiselle – tämä siksi, ettei synnytetä fossiiliministeriä, joka ensin tekee jotain parin vuoden ajan, ja sitten jääkin vain odottelemaan seuraavia eduskuntavaaleja.

Monet Keski-Euroopan maat sekä Yhdysvallat ovat nousseet sokeri- ja rasvataisteluun kansalaistensa ylipainoa vastaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa ylipainosta aiheutuu yhteiskunnalle jopa 5 miljardin euron kustannukset, eli moninkertaisesti tupakkaa suuremmat. Työikäisistä miehistä 54 prosenttia ja naisista 36 prosenttia on ylipainoisia. Nuoret suomalaismiehet ovat Euroopan lihavimpia. Olisiko STM:n aika siirtää painopistettä aikuisiän diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn?

Ehdottomasti. Ikävää vain, ettei diabetes ole mediaseksikäs aihe, eikä se myy. STM:n pitäisi siirtää painopistettä alkoholista muihinkin aiheisiin – politiikkaa kun ei tehdä vain siksi, että saataisiin oma kuva mahdollisimman moneen mediaan.

Mikä on lempiravintolasi?

Pizza Nerone, Lost&Found, Kabuki ja Bar 9.