Hannu Kuortti
Kuva: Pasi Hytti

Eeropekka Rislakki: Kun Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi 23.4.2003 Verohallituksen suunnitteleman ravintoloiden tehoratsian, et ollut iloinen asiasta. Miksi?

Hannu Kuortti: Valvontasuunnitelma ei ollut vielä tuossa vaiheessa valmistunut eikä keskeneräisistä suunnitelmista ole tarpeen tiedottaa.

Miksi ravintolat kiinnostavat verottajaa?

Ravintola-alalla esiintyy harmaata taloutta ja sen määrä on ollut kasvussa. Verohallinto on osaltaan sitoutunut harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan.

Miksi ravintolat ovat ajankohtaisia juuri nyt?

Ravintoloita on sinänsä valvottu säännönmukaisesti jo aiemminkin, mutta nyt tehtävä laajamittainen valtakunnallinen hanke on osa harmaan talouden torjuntaa, johon alalla toimivat rehelliset yrittäjät ja yrittäjäjärjestö SHR on patistanut verohallintoa jo pitkään. Lisäksi myös verohallinnon omien havaintojen mukaan alan tehostettu valvonta on tarpeellinen.

Miten ratsattavat 500 ravintolaa valikoituvat?

Tarkastusten lukumäärä on suurempi kuin edellä mainittu arvio. Lisäksi valvontahanke sisältää paljon muitakin toimia kuin verotarkastuksia. Verotarkastusten kohdevalinta on moniportainen prosessi, jossa yhdistellään verotustietoja, erilaista valvonta- ja vertailutietoa, riskikartoituksia sekä tehdään näiden pohjalta lopullinen kohdevalinta. Pistokokeellisesti tarkastetaan myös muita kohteita kuin etukäteistarkastelun mukaisesti ns. riskiasiakkaita. Kyse ei ole pelkästään harmaan talouden torjunnasta vaan toimialahankkeesta. Alalla voi esiintyä ilmiöitä, joista emme välttämättä ole etukäteen tietoisia ja näin ollen laaja koko toimialaan kohdistuva hanke mahdollistaa myös näiden asioiden selvittämisen.

Jotkut kutsuvat tätä "etniseksi puhdistukseksi".

Minä en näe asiaa tällä tavoin eikä ravintoloitsijan mahdollinen etninen tausta ole kohdevalinnassa erityinen kriteeri.

Onko verottajan näkökulmasta anniskelualalla joitakin sellaisia rakenteellisia seikkoja, jotka johtavat tähän tilanteeseen?

Kysymys on siitä, että rehellisen yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi harmaata taloutta on torjuttava alalla. Ravintola-alaan voi varsinaiseen yritystoimintaan liittyvien verojen (tulovero, alv, ennakonpidätykset) välttämisen ohella liittyä myös valmisteverojen maksujen laiminlyöntiä ja salakuljetusta (alkoholijuomat, tupakka ja virvoitusjuomat). On olemassa myös havaintoja järjestäytyneen rikollisen toiminnan levittäytymisestä ravintola-alalle, jolloin siihen voi liittyä esim. rahanpesua.

Mitä seuraamuksia tulee maksamattomista veroista ja ennakonpidätyksistä?

Maksettavaksi tulevat laiminlyödyn veron ohella veronlisäys ja veronkorotus.

Mikä on harmaan talouden osuus taloudellisesta toimeliaisuudesta Suomessa? Entä arvio ravintola/kahvila/anniskelualoilla?

Harmaan talouden määrän on arvioitu olevan 4-5 % BKT:stä. Viimeisin arvio sen määrästä on 5 mrd euroa vuodessa. Ravintola-alan harmaan talouden on arvioitu olevan noin 250 - 330 miljoonaa euroa vuodessa salattuina työntekijätuloina sekä siihen päälle vielä yrittäjien salaamat tulot 50-100 miljoonaa euroa/vuosi (Pekka Lithin tekemä selvitys).

Minkä arvosanan annat asian tiimoilta yhteistyöstä Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton kanssa?

SHR on toiminut aktiivisesti harmaan talouden torjumiseksi ja jatkaa edelleen sitä työtä. Liiton jäsenyritykset ovat antaneet liitolleen valtakirjan tarkastaa yrityksen vero- ja eläkemaksutiedot. Lisäksi järjestö seuraa vuosittain yritysten verovelkatilannetta ja tarjoaa neuvonnallista apua asioiden hoitamiseksi kuntoon mikäli ongelmia ilmaantuu. Verohallinnon näkökulmasta järjestö tekee hyvää työtä rehellisen yritystoiminnan puolesta ja osaltaan edesauttaa myös verohallinnon valvontaa.

Olette ilmoittaneet jo etukäteen tehtävien rikosilmoitusten määrän. Miten se voidaan tietää jo ennalta?

Emme ole ilmoittaneet rikosilmoitusten määrää. Mainitsemassanne HS:n lehtiartikkelissa oli tällainen tieto ja se perustunee arvioon.

Olet juuri kouluttanut yli 100 läänien verovirastojen verotarkastajaa. Mitkä ovat koulutuksen peruspilarit?

Koulutus oli sisällöltään varsin monipuolinen lähtien toimialaa säätelevästä lainsäädännön esittelystä ja päätyen rikosprosessuaalisiin kysymyksiin. Sen ohella käsiteltiin vero-oikeudellista säännöstöä ja sen tulkintaa, kassakoneiden käyttöä, tarkastustekniikkaa, vertailu- ja valvontatietojen hyödyntämistä sekä viranomaisyhteistyötä.

Mitkä muut viranomaistahot ovat mukana tarkastuksissa?

Hankkeeseen osallistuu useita eri viranomaisia, joista tärkeimmät ovat Tuotevalvontakeskus, lääninhallitukset, poliisi, syyttäjä, ulosottoviranomaiset, tulli, työsuojeluviranomaiset ja ulkomaisen työvoiman valvonnasta vastaavat viranomaiset.

Suoritatteko rynnäköt Tuotevalvontakeskuksen ja Venäjän veropoliisin tyyliin aseistettuna?

Emme, eikä pidä luulla, että kaikki tarkastukset tapahtuisivat ennalta ilmoittamatta.

Tapahtuvatko tarkastukset silloin, kun asiakkaat ovat sisällä?

Kyllä, sikäli kuin ravintolan tarkastus aloitetaan ns. yllätystarkastuksena. Tarkastukset suunnitellaan huolella ja pyrimme kaikin tavoin välttämään häiriön syntymistä.