Aarne U on ekonomi, jonka työura alkoi vuonna 1969 Alkossa aluetarkastajana. Näköalapaikka ravintolatoimen tiskin toiselle puolelle avautui vuosina 1979-1991, jolloin hän istui Arctian ja Kantaravintoloiden hallituksessa. Myös matkailu, mökkeily, "munkki"latina, seurustelu ja golf sujuvat.

Eeropekka Rislakki: Miten alkoholin anniskelun lupahallinnon siirtyminen STTV:lta lääninhallituksiin on sujunut?

Aarne U Mäkinen: Läänit ovat hyvin erilaisia keskenään. Esimerkiksi 51 % anniskelusta tapahtuu Etelä-Suomen läänissä ja vain 4 % Lapissa. Lääneissä vuonna 2003 alkoholihallinto-asioita hoiti ennen siirtoa 35 virkamiestä, 39 vuonna 2004 ja nykyisin 58 virkamiestä. Asiakasnäkökulmasta katsottuna käsittelyajat eivät kokonaisuutena ole nousseet. Erillinen anniskelun jatkoaikamaksu on ”hiertänyt” ravintolaelinkeinoa ja päätöksien laadukkuus hajautetussa järjestelmässä saattaa vaihdella. Aika tulee näyttämään hoidetaanko ns. työläät asiat eli raskaat sanktiot tyydyttävästi.

STTV:llä on nyt läänejä ohjaava rooli - mitä tämä ns. neuvova ohjaus on?

Virallisen liturgian mukaan STTV valvoo valtakunnallisesti alkoholilain noudattamista ja ohjaa alueellisia alkoholihallintoviranomaisia lain täytäntöönpanossa. STTV edistää alkoholihallinnon ja muiden hallinnonalojen viranomaisyhteistyötä sekä erityisesti hallinnon ja alkoholielinkeinojen yhteistyötä. Valvonnalla varmistetaan elinkeinonharjoittajien vastuullinen toiminta laillisilla markkinoilla.

Läänien viime vuoden alkoholihallinnon toimintakertomukset sekä kuluvan vuoden toimintasuunnitelmat on yhteisesti käsitelty alkoholihallinnon ohjaus- ja yhteistyökokouksessa. STTV:n ohjaukseen ja lääninhallitusten tukitoimintaan kuuluu lupaviranomaisten tärkeimmän työvälineen, ALLU - alkoholielinkeinorekisterin ylläpito ja kehittäminen. Sen tietojärjestelmiin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista ja alkoholitoimituksista. Alkoholihallinnon viranomaisyhteistyö muiden hallinnonalojen viranomaisten kanssa tukeutuu pitkälti alkoholielinkeinorekisterin tietoihin, joita alueelliset lupaviranomaiset voivat hyödyntää kontakteissaan poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisiin. Allun tietojärjestelmien avulla tuotetaan myös valtakunnan viralliset alkoholin kulutustilastot.

Lisäksi STTV tuottaa eri läänien alkoholihallinnon tilastollisen seurannan ja sen raportoinnin analysoitavaksi sekä läänien että alkoholihallinnon valtakunnalliselle johdolle. Tämä mahdollistaa yhteismitallisen resurssien käytön tarkastelun ja ohjauksen.

Alkoholihallinnon tietojen koonti alkoholielinkeinorekisterin tietojärjestelmiin, raportointi, tiedonhallinta ja niihin liittyvät verkkopalvelut sekä viranomaisyhteistyön koordinointi ovat ”näkymätöntä” ohjausta.

Alkoholihallinnon kokonaisuudesta huolehtimiseen kuuluu keskeisenä ja tärkeänä osana läänien 58 lupatyötä tekevän virkamiehen ohjaaminen yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön. STTV:n toiminta ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan tähän, sen tehtävänä on saada alkoholijuomien tuotanto- ja jakeluketju toimimaan vastuullisesti. Läänejä laajapohjaisemman viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön tarpeisiin rakennetaan parhaillaan koko alkoholihallinnon toimialan kattavaa verkkoportaalia. Edistämällä alkoholivalvonnassa hyviä käytäntöjä ja hallinnonalat ylittävää viranomaisyhteistyötä STTV toimii yhdessä yhteiskuntavastuunsa tiedostavien alkoholielinkeinojen harjoittajien kanssa elinkeinon toimintaedellytysten parantamiseksi ja kansalaisten sekä heidän asuinympäristönsä parhaaksi.

Kuinka tiivistä on päivittäinen yhteistyö läänien kanssa?

STTV:n rooli alkoholihallinnon ohjaavana keskusvirastona perustuu avoimeen yhteistyöhön lääninhallitusten kanssa. Keskustelu ja yhteydenpito lääninhallituksen virkamiesten kanssa on monimuotoista ja toimintamallit vakiintunevat käytännön myötä. Lääninhallitusten edustajat ovat mukana alkoholihallinnon toimintamalleja kehittävissä STTV:n työryhmissä. Läänien alkoholitiimien vetäjien kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia. Yhteydenpitoa yksittäisten virkamiesten kesken tapahtuu luonnollisesti myös puhelimitse. Kaikkia asioita ei kuitenkaan voi hoitaa pelkästään puhelimitse ja myös sähköisen tiedonvaihdon menetelmät ovat käytännöllisiä. Esimerkkinä STTV:n kehitystyöstä tässä suhteessa mainittakoon poliisi- ja alkoholihallinnon välille rakennettu suojattu sähköinen lausunto- ja tiedonvaihtomenettely, joka tehostaa ja systematisoi alueellisten lupaviranomaisten tiedonhankintaa.

Lääneistä kuuluu, että ohjausta ei ole juurikaan tarvittu.

Tietyt piirit levittelevät tuollaista vastakkainasettelua. Näissä asioissa läänit ja me olemme samassa alkoholihallintoveneessä ja ravintolatkin samassa laivueessa tuottamassa elämyksiä asiakkaille.

Rakenteilla oleva alkoholihallinnon verkkopalveluportaali toivottavasti tekee ohjauksen vieläkin ”näkymättömämmäksi”. Lupa-, valvonta- ja päätösprosessit tulee mallintaa niin hyviksi, ettei detaljeihin käyvää ohjausta tarvita. Lupahallinnon ja valvonnan parhaat käytännöt sekä toimintamallit dokumentoidaan sisälle hallinnon prosesseihin. Luomalla hallintoa palvelevia rakenteita ja toimintaedellytyksiä, mm. verkkopalveluilla ja tehostetulla viranomaistiedonvaihdolla tuetaan parhaiten alueellisia lupaviranomaisia.

STTV koordinoi keskitetysti valtakunnan tasolla viranomaisyhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Tämä tarkoittaa koko maassa yhdenmukaisten yhteydenpitokanavien ja toimintatapojen vakiinnuttamista eri viranomaisten välille. Esimerkiksi verohallinnon kanssa on järjestetty valtakunnan kattavasti tietojen massaluovutus ja vaihto sekä neuvotellaan sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän saamisesta käyttöön myös yksittäistapauksissa. Keskusviraston asiantuntijaresurssit ovat lisäksi läänien käytettävissä erityisasiantuntemusta edellyttävissä lupa- ja valvontaselvityksissä.

STTV:n alkoholihallinto-osastolla on kaikkiaan 27 henkeä töissä, eli lähes sama määrä väkeä kuin ennenkin. Muutama virkamies teiltä siirtyi lääneihin, mutta muiden osalta niin ei käynyt vaikka ministeriökin oli ajatukselle myötämielinen. Miksi kokenut väki jäi taloon?

STTV:n alkoholiosaston henkilöstöstä osoitettiin mielenkiintoa läänien hakuilmoituksiin. Lääninhallitukset hoitivat rekrytointinsa itsenäisesti ja mm. palkkaus täytetyissä tehtävissä saattoi vaikuttaa valintoihin. Lupahallinnon alueellistamisen yhteydessä ministeriöiden, erityisesti STM:n taholta annettiin ymmärtää, että sekä SM että STM tukevat henkilöstön siirtoa lääneihin. Virkasiirtojen edellyttämiin konkreettisiin säädöstoimiin ei kuitenkaan koskaan ryhdytty.

Nykyisin koko osaston vahvuus on 27 henkeä. Siirtyneitä tehtäviä hoiti aikanaan vain 9 henkeä. Nyt siis lääneissä on 23 henkeä enemmän eli voimavaroja pitäisi sieltä löytyä valvontaan. Meiltä on kolme henkeä ”hajautunut” Pasilaan ja yksi eläkkeelle sekä yksi muihin tehtäviin. Jäljelle jääneellä henkilöstöllä on ohjaustehtäviä, meille siirtyneitä mainonnan ja Alkon monopolivalvonnan tehtäviä.

Myös alkoholin tuotevalvonnan lupahallintoon ja valvontaan voidaan nyt panostaa enemmän voimavaroja. STTV vastaa edelleen alkoholijuomien valmistuksen, tukkumyynnin, verottoman käytön sekä väkiviinan maahantuonnin valvonnasta ja lupahallinnosta. Alkoholin tuotevalvonnalla varmistetaan, että markkinoilla olevat tuotteet ovat laillisesti valmistettuja tai maahantuotuja ja että ne vastaavat koostumukseltaan, laadultaan ja päällysmerkinnöiltään lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. STTV toimii EU:ssa alkoholin tuotevalvonta-asioissa Suomen valtio toimivaltaisena viranomaisena. Eli väelle töitä riittää!

Laki ei ole muuttunut, mutta ravintoloille moni käytäntö on kuitenkin muuttunut. Jatkoaikoja ei enää juurikaan myönnetä. Perusteluna on lakiin kirjattu sanapari ”laadukas ohjelma”. Mitä on laadukas ohjelma?

Aikanaan nykyinen VNA alkoholijuomien anniskeluajan jatkamisesta laadittiin myös luvan myöntämisen erityisten edellytysten osalta hyvässä yhteistyössä SHR:n kanssa ja nykyisen PAM:in edeltäjän edustajien kanssa ja soveltaminen vakiintui eikä päätöksistä juuri enää valiteltu.

Yleisesti ottaen jatkoaikoja myönnetään kutakuinkin entiseen tapaan, kuten lääninhallitusten edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu. Joillakin paikkakunnilla on hieman kiristetty linjaa. Lääni on katsonut, että toiminta-ajatus ei tasoltaan viihdeohjelman tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi edellytä pidennettyä anniskeluaikaa eikä ravintola ole ensisijaisesti yksinomaan ilta- ja yöaikaan avoinna oleva eikä varustelu- ja palvelutasoltaan erityisen hyvätasoinen ravintola.

Pystyykö lupaviranomainen määrittelemään, mitä on laadukas ohjelma? Onko päätöksessä laatua?

Edellä olevin kriteerein lupaviranomainen suorittaa harkinnan ja päätöksien laatu tulee testatuksi hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa.

Pitäisikö anniskeluun liittyvää lainsäädäntöä uusia ja tulkinnallisia kohtia karsia? Mihin suuntaan lain pitäisi mennä?

Lainsäädännön valmistelusta vastaa ministeriö. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi on tehty Anniskeluasiain neuvotteluryhmän tukemana lupanumerointia ja kassajärjestelmää koskevat esitykset lainsäädäntötoimenpiteiksi. Hallinnon hajautusta lukuun ottamatta ei juuri mitään ole tapahtunut näissä asioissa ministeriötasolla. Tahtoo käydä kyllä niin, että kun lakeja ”avataan”, kiristyksiä on tiedossa ja ne koskevat yleensä anniskelua.

Aiemmin STTV pyrki tiukentamaan ja jopa vähentämään anniskeluoikeuksien määrää. Tänä vuonna A-oikeusravintoloiden määrä on lisääntynyt parilla sadalla. Onko suuntaus STTV:n näkökulmasta oikea?

Tosiasiassa alkoholihallinnon lupien myöntäminen ja niiden valvonta on tiukasta lakisidonnaista ja viranomaisten vähäinen tarveharkinta on tarkoin rajattu. Ravintolarakenne vuositasolla on jo kauan sitten muuttunut niin, että A- ja B-ravintoloiden määrä kasvaa, tänä vuonna jo 175 ja C-ravintoloiden määrä vähenee (tänä vuonna 84). Kokonaisuutena anniskelumyynnit eivät kasva. Toisaalta A- ja B-ravintoloissa on ammattitaitoisemmat vastaavat hoitajat. Hyvä niin.

Kaikki ravintoloiden lupa-asiat olivat aiemmin STTV:n käsissä ja vuositasolla käsiteltiin 4000-5000 lupaa. Nyt läänit ovat käsitelleet pari tuhatta lupa-asiaa. STTV:ssä on töissä kuitenkin edelleen seitsemän lupien aluekäsittelijää. Mitä he tekevät nyt työkseen?

Aikaisemmin (kysymys 5) jo käsiteltiin asiaa. Entisten lupakäsittelijöiden työpanosta on voitu siirtää mainonnan ja monopolivalvonnan sekä tuotevalvonnan tehtäviin. Mainittujen erityistehtävien ohella 5 entistä ns. aluekäsittelijää osallistuvat kukin osaltaan keskusviraston ohjaus- ja kehittämistehtäviin. Alkoholihallinnossa tuotetun tiedon ja erityisesti tallennettavan informaation laadunseuranta sekä raportointi eri muodoissaan työllistää henkilöitä joko suoraan tai välillisesti työryhmien jäseninä tai erilaisissa selvitystehtävissä. Samoin he osallistuvat ravintolaelinkeinon hatarityöhön selvittämällä erityisessä seurannassa olevien (verovelkaisten) elinkeinonharjoittajien taloudellisia edellytyksiä. Työn alla on yli 600 ravintolayritystä, joissa hälytysrajat on ylitetty.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ns. Hatari-ryhmäkin on vielä STTV:ssä olemassa. Montako henkeä Hatarissa on? Mitä he tekevät, kun verottajan iskuyksikkö tekee käytännön työn? Hatariryhmässä kukaan ei tee pelkästään niitä töitä, vaan kullakin on muita tehtäviä, esim. mainonnan valvontatehtäviä. Ryhmä on epävirallinen ja sen työhön osallistuu tarpeen mukaan muutkin virkamiehet. Viranomaisten yhteistyön kehittämisprojekti (VIRKE) teetti Turun Yliopistossa tutkimuksen ”Ravintola-alan yrittäjien ja viranomaisten käsitykset verovalvontaprojektin vaikuttavuudesta”. STTV:n harmaan talouden torjunta ravintolaelinkeinossa arvostettiin 15.3.2005 valmistuneessa tutkimuksessa tehokkaimmaksi viranomaistoiminnaksi alalla.

Harmaan talouden torjumiseksi tarvitaan tehokasta yhteistyötä eri hallinnonalojen ja erityisesti VIRKE:n kanssa. Kukin viranomainen hoitaa luonnollisesti sille lainsäädännössä osoitetut tehtävät toimivaltansa puitteissa. STTV ei ole koskaan tehnyt ”verottajan iskuyksikön töitä”, sen tavoitteena on ollut lupahallinnon ja valvonnan keinoin karsia anniskelutoiminnasta epäterveet ja kilpailua vääristävät toimintatavat sekä säännöksiä kiertävät toimijat. Harmaan talouden ongelmat eivät ole poistuneet hallinnon organisaatiomuutoksen myötä ja ongelmien käsittelyn työtapoja on jouduttu sovittamaan uuteen malliin sopiviksi. Me käytämme hyväksi verottajalta saatuja tietoja ja toimitamme vastavuoroisesti tietoja sekä verottajalle että ulosotto-organisaatiolle. STTV:n toiminta harmaan talouden asioissa on lääninhallituksia tukevaa selvitystyötä, jolla pyritään ehkäisemään alueellisen lupaviranomaisen valvontaresurssien sitominen liiaksi erityisosaamista edellyttäviin yksittäistapauksiin. Näin harmaan talouden torjunta alkoholihallinnossa ei taannu eikä toisaalta lupaviranomaisten ydintehtävien hoitaminen kärsi. STTV:n selvitystyöllä työläissä yksittäistapauksissa on myös hallintoa ohjaava merkitys niiden ennakkotapausluonteen vuoksi.

Lääneistä kuuluu ääniä, että miksi Hatarin ravintoloiden kuulemiskirjeet maksamattomista verojäämistä tulevat heille. Mistä on kyse?

Alkoholihallintoviranomaisten hallintotekemiset näkyvät alkoholielinkeinorekisteristä, mutta sovitun yhteistyömenettelyn vuoksi vielä erikseen tiedotetaan lääneille tehdyistä kuulemisista, että varmasti tietävät asiasta. Edelliseen vastaukseen viitaten STTV toteuttaa sille alkoholilain 41 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuuttaan seuraamalla raskaimmin verovelkaisten luvanhaltijoiden taloudellisia edellytyksiä toimia anniskelutoiminnan harjoittajina. Luvanhaltijoita muistutetaan kirjeitse siitä, että verojen ja maksujen laiminlyönti saattaa merkitä lupaan puuttumista.

Osa STTV:n työntekijöistä on vanhoja alkolaisia, joilla on mahdollisuus jäädä ns. vapaakirjalle 61-vuotiaana, jolloin Alko maksaa eläkkeet eläkekassastaan. Kuinka moni on tässä putkessa? Alkon eläkesäätiön piirissä muistaakseni 25 vuotta olleet vapaakirjalaiset saavat lisäeläkkeen 61-vuotiaina. Kaikkihan Alkosta siirtyneet tarpeeksi palvelleet ovat samassa putkessa. Toisaalta valtiolla on erityinen VETO-ohjelma, jolla pyritään myöhentämään eläköitymistä. Taitaa 68 ikävuoden jälkeenkin erivapaudella saada palvella valtiota.

Moni on sanonut, että sinä päivänä, kun Aarne U jää eläkkeelle, haukat nousevat siivilleen ja ravintolaelinkeinoa odottavat rajut kuritoimet. Mitä on haukkojen mielissä?

Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja vielä vaikeampaa lienee arvella muiden ajatuksia. Haukan silmin STTV:n elinkaarta alkoholihallintoviranomaisena on kyllä nyt organisaatiomuutokseen liittyen hyvä tarkastella. Valtiontalouden tarkastusvirasto on alkoholivalvontaa koskevassa tarkastuskertomuksessaan 85/2004 todennut, että alkoholivalvonnan keinoja on monipuolistettu. Esimerkkeinä on mainittu mm. harmaan talouden valvonta ja elinkeinonharjoittajien omavalvonta. STTV:n alkoholihallinto-osaston toimintaa on ohjannut pyrkimys hedelmälliseen yhteistyöhön valvottavan elinkeinosektorin kanssa. Elinkeinonharjoittajien ja alan henkilöstöä edustavan ammattijärjestön kanssa anniskelutoiminnan konseptiksi ja imagoksi on pyritty luomaan lainsäädäntöä kunnioittava vastuullinen toiminta.

Harmaan talouden torjunnassa viranomaisyhteistyötä on kehitetty valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti ja VIRKE-toiminnnan kautta. Alkoholielinkeinojen piirissä saavutetut tulokset ovat useissa eri yhteyksissä tutkijoiden sekä muiden viranomaisten että sidosryhmien toimesta tunnustettu ja arvostettu korkealle. STTV on ollut voimakkaasti ajamassa alalle lainsäädäntöä, joka on korostanut vastuullisen toiminnan merkitystä. Alkoholihallinto-osastolla on panostettu erityisesti vastaava hoitaja-järjestelmän pätevyysvaatimusten ja sitä säätelevän normiston aikaansaamiseksi. Myös yhdessä alan järjestöjen kanssa lanseerattu elinkeinonharjoittajien omavalvonta on ollut omiaan tervehdyttämään toimintaa.

Mielestäni STTV:n alkoholihallinto-osasto on yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä, erityisesti SHR ry:n ja Pam ry:n, sekä viranomaisyhteistyökumppaniensa kanssa kehittänyt alkoholivalvontaa oikeaan suuntaan. Alkoholielinkeinojen toimintaympäristöstä on saatu karsittua pois epätervettä kilpailua ja harmaata toimintaa. Viranomaiset valvovat nyt alaa tehokkaasti alkoholilaissa todettujen haittojen ehkäisemiseksi, mutta myös oikeudenmukaisesti elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset huomioon ottaen. Tämän voidaan katsoa myös johtaneen alan positiiviseen arvostukseen yhtenä työllistävänä ja vastuunsa tuntevana palveluelinkeinona. Tästä on hyvä jatkaa.

Täytät 61 vuotta helmikuussa 2006. Kiinnostaako vapaakirjalle jääminen?

Minua jaksaa kiinnostaa vielä kaikki asiat: yhteiskunnalliset, ravintoloita ja itseäni koskevat. En ole vielä sanonut viimeistä sanaani, saati tahtoani. Mikäli joskus jäisin eläkkeelle, varmaankin jatkaisin ravintolaelinkeinon piirissä - ainakin asiakkaana ja ehkäpä vanhempana konsulttina tuoden pitkäaikaisen kokemuksen alan käyttöön. Ceterum censeo! Muuten olen sitä mieltä, että tiedolla johdetaan.