|
Altia Corporationin uusi pääjohtaja Leena Saarinen on taustaltaan viikkiläinen elintarviketieteiden maisteri. Varsinaisen työuransa hän aloitti Unileverillä vuonna 1990. Unilever Professional Cookingin Euroopan markkinointipäälliköksi hänet nimitettiin vuonna 2000. Vuosina 2003-2005 hän vaikutti Unilever Foodsolutions -suukeittiöyksikön toimitusjohtaja, ja viimein hän oli Suomen Unileverin toimitusjohtaja 2002-2005.
Eeropekka Rislakki: Vedit juuri läpi Altian jokavuotisen Taideviinin julkistamistilaisuuden. Pullon sisältö vaihtuu joka vuosi, samoin kulloisenkin vuoden etiketti, joka tänä vuonna on taiteilija Marjatta Tapiolan käsialaa. Itse Taideviini on brändi, ei sen sisältö. 40 000 Taideviinipullon myynti Altian jättimäisessä viiniportfoliossa on kuitenkin näpräämistä - mitä Taideviini Altialle opettaa?
 Leena Saarinen
Kuva: Pasi Hytti
Leena Saarinen: Kyllä se opettaa yhtenä muiden tuotepäätösten joukossa kuluttajatrendeihin pohjautuvaa ja hinta-laatusuhteen huomioivaa viinin valintaa.
Panit ensitöiksesi Altian organisaation kokonaan uusiksi, ja se näyttää keskittyvän brändinhallintaan. Onko brändi tärkein työkalu menestykseen?
Altia Corporationin uusi organisaatio rakentuu toisaalta vahvojen maaorganisaatioiden kautta ja toisaalta kuluttajaymmärryksen sekä brändinrakentamisen kautta. Maissa paikallisen kuluttajan ymmärrys ja asiakashallinta ovat tärkeitä työkaluja, päämiessuhteiden hallinnassa sekä omien tuotteiden kehittelyssä kuluttajan ja brändin yhteyden rakentaminen vie menestykseen.
Panit Suomen Unileverin toimitusjohtajana yhtiöön samantapaisesti puhtia. Karsit nimikkeitä ja keskityit olennaiseen ja käteen jäivät vahvat brändit sekä sellaiseksi soveltuvat. Mitkä ovat ne Altian brändit, joilla on mahdollisuuksien tulevaisuus?
Ehdottomasti Koskenkorva.
Maailmalla ravintolakanavan merkitys alkoholibrändien luomiskertomuksissa on keskeinen. Miten ravintolat nähdään Altiassa?
Ravintolat ovat paikkoja rakentaa elämyksiä kuluttajien ja brändiemme välille, ja tietty se ainoa mahdollinen paikka "puhua" kuluttajalle - siis tärkeä!
Altia Corporationin tavoite on nousta Pohjoismaiden ja Baltian johtavaksi alkoholiyhtiöksi. Miten tämä tapahtuu?
Myymällä Koskenkorvaa tanskalaisille, norjalaisille, ruotsalaisille, eestiläisille ja latvialaisille, näin aluksi…
Mikä on laajentumisoperaation aikataulu?
Kolme vuotta.
Ruotsin valtio-omisteinen V&S on kuitenkin luvuilla katsottuna vielä aika kaukana. Onko tässä nyt Suomi-Ruotsi -maaottelun henkeä?
Meidän kunnon ajoitus ei ihan ehtinyt Helsingin MM2005 kilpailuiden aikatauluun, mutta tavoitteemme on MM-tasoiset pistesijat. Niillä pitäisi sitten menestyä myös maaotteluissa.
Pienten maahantuojien ja agenttien keskuudessa elää teoria, että Alko, Altia ja V&S muodostavat muurimaisen kartellin, jota suositaan Alkon hyllyillä, ja jonka läpi muilla ei ole juurikaan asiaa. Ei edes Norjan valtio-omisteisella Arcuksella ollut Suomessa voimaa päästä hyllyille asti.
Kokemukseni alkoholijuomabusineksesta on tosin lyhyt, mutta minulle Alko, Systembolaget ja Vinmonopolet ovat asiakkaita. V&S ja Arcus kilpailijoita.
Kuinka paljon valtio-omisteisten Altian ja Alkon toimintaan liittyy politiikkaa tai pelkkää taloutta?
Voin vastata vain Altian osalta - liiketalous kuuluu omistajan asettamaan tavoitteeseen meidän toiminnallemme, politiikka sen sijaan ei.
Pyrkimyksenä on myös nousta maailman johtavien alkoholituotemerkkien yhteistyökumppaniksi Altian toiminta-alueella. Kuulostaa lupaukselta panna edustusten koko kenttä uusiksi.
"Monopolien elinikä on pitkälti poliittinen kysymys - politiikka ei ole minun lajini."
Vaikka usko omiin kykyihin on valtava, ei se kuitenkaan tajuton ole. Johtavia merkkejä on paljon, ja meillä on jo nyt merkittävä määrä johtavia edustuksia Altia Corporationiin kuuluvien yritysten salkussa.
Altia menetti markkinaosuuksia järjestelmällisesti vuodesta 1995 lähtien, jolloin alkoholijuomien kaupan rajoituksia ryhdyttiin purkamaan kohti EU-kuntoa. Sittemmin yhtiö on joutunut puolustautumaan suorittamalla yritysostoja kuten Uneco Juomat sekä viimeksi Scandinavian Beverage Group:in
Ymmärtääkseni ennen vuotta 1995 markkinaosuutemme hipoi sataa ja omien tuotteiden ja brändien osuus myynnistä lähellä samaa. Voihan se olla että silloinen strategia on ollut muutakin kuin puolustautumista.
SBG:n osto teki Altiasta kansainvälisen yrityksen, jonka liikevaihdosta 2/3 osaa tehdään päämiesedustusten kautta.
Onko valittu kasvustrategia varautumista Alkon monopolin hajoamiseen vai jatkuvuuteen? Kauanko Alkon monopoli on vielä mahdollinen?
Sekä että. Kasvua pitää hakea sekä monopolimarkkinoilta että ei-monopolimarkkinoilta.
Monopolien elinikä on pitkälti poliittinen kysymys - politiikka ei ole minun lajini.
Kun kaavailtu välivaihe ja orientoituminen kakkospostilla Altian tulevaksi pääjohtajaksi muuttuikin yhdessä yössä suoraan pääjohtajuudeksi, mikä oli ensimmäinen ajatuksesi? Entä toinen?
Ensimmäinen oli kesäloman lyheneminen, toinen työmatkan lyheneminen.
Edeltäjäsi Veikko Kasurinen tunnetaan suorakulmaisena päätöksentekijänä. Sinua kuvataan johtajaksi, joka ei kuuntele löysiä, ja ärsyynnyt, jos ei olla jo ekassa sivulauseessa asiassa. Suomessa tyyli varmaan toimii, mutta ruotsalaisia käy sääli…
Semmosta se on…
Kasurinen piti alkoholin mainonnan rajoituksia älyttöminä. Miten näet brändinrakentajana nykyrajoitukset?
Älyttöminä.
Pitäisikö Alkon myyntitilastojen olla julkisia - ja kuukausittain julkistettavia?
Kyllä.
Pitäisikö viinit saada ruokakauppoihin?
Varauksellisesti kyllä. Lisääntyvässä kilpailussa kuluttajat yleensä voittavat, mutta kokemukseni vähittäiskaupan tavararyhmähallinnasta heittävät varauksellisen suhtautumisen tarjolla olevien valikoimien laajuuteen nykytilanteeseen verrattuna.
Entä väkevät?
Jos viinit saadaan ruokakauppoihin, niin missäs muualla väkeviä sitten myytäisiin? |
