Saksalaisessa viinimaailmassa on käynnissä historiallinen murros, jota ohjaa viinilainsäädännön sijaan laatu. Muutoksen voimana ovat nuoret ja itsenäiset viinintekijät.

Saksalaiset viinit eivät ole koskaan olleet helpossa maineessa. Ehkä tähän eniten on vaikuttanut maan viinilainsäädäntö. Saksan viinituotanto on ajautunut välillä pahastikin hakoteille.

Tuottajat ovat joutuneet valmistamaan suuria määriä makeaa roskaviiniä, jonka laadun perustana on ollut öchsle-pitoisuus eli sadonkorjuusta saadun rypälemehun sokerimäärä. Myöskään viinin ylituotanto ja laskevat hinnat eivät ole helpottaneet kilpailua ylikansallisten viinijättien kanssa.

Kolmisen vuotta sitten joukko Saksan viinintuottajien jälkeläisiä ja muita nuoria viinintekijöitä kokoontui pohtimaan maan viinin asemaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa saksalaisen kehitykseen. Keskustelun tuloksena syntyi yhteisö nimeltään Die Junge Generation eli nuori sukupolvi.

Viinit ja termit muuttuvat

Kuva: Schlossgut Diel

Reinin varrella sijaitseva Schlossgut Diel -viinitila tunnettiin vielä parikymmentä vuotta sitten paremmin Isä Arminin kirjoituksista kuin laadukkaista viineistä, mutta varsinkin viime vuosikymmen on tilalla ollut tarmokasta nousua. Tuoreet ideat ovat päässeet tuotantoon ja vienti on tavoittanut uusia markkinoita.

Vuonna 2001 tilalla tehtiin ensimmäinen vuosikerta spätburgunder-viiniä nimeltä Cuvée Caroline. Sukutilan tytär Caroline Diel valmistui viinintekijäksi, ja oltuaan töissä eri puolilla maailmaa hän palasi Naheen ja teki itse ensimmäisen vuosikertansa vuonna 2006.

”Suostuin cuvéen tekemiseen sillä ehdolla, että saisin itse päättää kaikesta. Loppujen lopuksi tallasimme rypäleet jaloin, koska en ollut tyytyväinen puristimen laatuun. Pitää uskoa siihen mitä tekee” Caroline Diel kertoo ensimmäisestä vuosikerrastaan.

Dielin viinissä on nyt hyvä tasapainoinen rakenne ja sitä on melko vaikea erottaa ranskalaisista
sukulaisistaan. Tätä ei kuitenkaan tietoisesti ole tavoiteltu viinin valmistuksessa.

”Pyrimme tekemään viinit niin, että niistä välittyisi mahdollisimman hyvin maaperä ja muut kasvuolosuhteet. Tämän lisäksi oman tilamme tunnistaminen viineistä on minulle tärkeää. Isäni teki ensimmäiset tynnyrikokeilut burgundirypäleillä vuonna 1984. Vaikka spätburgunder ja riesling ovat jaloja rypäleitä, on myös tärkeää kertoa, että muutkin rypälelajikkeet ovat vahvasti mukana
tuotannossamme”, hän perustelee.

Muutoksia tapahtuu myös viinitilan ulkopuolella. Eräs mielenkiintoinen ilmiö on viineistä käytettävän sanaston muuttuminen.

”Kun aikaisemmin viini oli lasiin päästyään vain ’hedelmäinen’, ’tyypillinen’ tai ’puhdas, niin tänä päivänä käypää sanastoa ovat rypäleiden ominaisuuksiin, kasvumaaperään, viinin valmistamiseen ja kypsymiseen yhdistettävät kuvaukset. Muutos kuvaa hyvin tämän päivän käsitystä viineistä, niitä ei tehdä enää pelkästään täyttämään ulkoisia teknisiä vaatimuksia.”

Unelmia ja haasteita

Weingut Forstmeister Geltz – Zilliken ei ole tunnettu kaikkein innovatiivisimpana viinintuottajana, sillä
tilaa vuosikymmeniä luotsannut Hanno Zilliken on perinteikkään ja tarkan miehen maineessa.

”Valmistuttuani olin tekemässä ensimmäistä vuosikertaani vuonna 2007, ja minulla oli 20
työntekijää mukana”, kertoo hänen tyttärensä Dorothee Zilliken.

”Vastuullani oli rypäleiden poimiminen eräältä palstalta, ja kaikkia hieman jännitti, kun isä tuli katsomaan, mitä olimme saaneet aikaan. ’Ei näin!!’, hän kiljui. Räjähdimme kaikki yhdessä nauramaan, kun näytin, missä ne oikeat rypäleet olivat, ja nehän olivat toisessa huoneessa ja loistokunnossa”, hän jatkaa.

Tyttären ja vanhempien työnteko yhdessä sujuu kuitenkin Zillkenin tilalla suurimman osan aikaa ilman kiljumista. Tällä hetkellä työn alla on uusia tiloja kellariin sekä kunnon myynti- ja esittelytilat, koska perheen olohuone alkoi käydä ahtaaksi isoille seurueille.

Dorothee on laatinut parannuksia moniin eri tuotantovaiheisiin, kuten kehittänyt käytäntöjä saada rypäleet mahdollisimman hyvässä kunnossa viinipalstoilta kellariin.

”Zilliken on käyttänyt sadonkorjuussa liikuteltavia lajitteluhihnoja ennenkin, mutta nyt tiedän millaiset lajitteluhihnat ovat meille parhaat. Tämä kuvaa hyvin asemaani ja asennettani työssäni. Minulla on viinintekijänä omat käsitykseni ja unelmani, mutta ensimmäinen haasteeni on nyt ymmärtää asiat sillä tasolla jolla isäni osaa tehdä viinejä. Ja yrittää pitää toimisto siistinä, huh, vastaan osaltani myös papereiden pyörittämisestä.” Dorothee Zillken nauraa.

”Me teemme uniikkeja viinejä, jotka maistuvat hyvälle. Sitten mietimme että mikähän laatuluokitus niille sopisi parhaiten.”

Nuorten tuottajien verkosto

Dorothee Zilliken on ollut ensimmäisestä tapaamisesta asti mukana Die Junge Generation -yhteisössä. Hänen mielestään kyse ei ole markkinointityökalusta, sillä ainoa markkinointitilaisuus on vuosittain Mainzin Weinbörssenin yhteydessä pidettävät iltapippalot.

Paljon tärkeämpää on, että nuoret oppivat tuntemaan toisensa. He ovat järjestäneet yhteisiä workshoppeja muun muassa biodynaamisesta viljelystä ja gastronomiasta.

Weingut Wittmann -viinitilan Philipp Wittmann on yksi keskeinen nuoren sukupolven vaikuttajista ja Rheinhessenin alueen laatuviinituottajien yhdistyksen VPD:n puheenjohtaja. Hän teki ensimmäisen vuosikertansa 1999.

”Nuorten viinintekijöiden välinen yhteistyöverkosto on kaikkein tärkeintä. Opimme keskustelemalla toistemme kanssa”, Wittmann tähdentää.

”Yritämme tavoittaa luonnollisen viininvalmistuksen avulla viinin alkuperäisyyden. Myös monipuolisuus on tärkeää, emmekä edes yritä tehdä aina jotain yhtä ja samaa.”

Wittmannin palstat ovat luomupeltoja ja niillä viljeltävät rypälelajikkeet ovat rieslingin lisäksi silvaner, scheurebe, weissburgunder (pinot blanc), grauburgunder (pinot gris), chardonnay, spätburgunder (pinot noir) ja albalonga.

”Teemme töitä monien asioiden muuttamiseksi, mutta kaikkea ei voi muuttaa yhdessä yössä. Kyse on asioiden hienosäätämisestä, ja meidän täytyy myös koko ajan ylläpitää laatua”, hän perustelee.

”Jos asiaa katsoo laajemmasta perspektiivistä, neljä tärkeintä koko viinintuotantoa koskevaa asiaa ovat
VDP-jäsenyys, joka takaa viineille tietyn valmistamista koskevan laadun, viinin kasvualue, viiniä
valmistavan tilan ominaisuudet sekä pulloihin tehtävät merkinnät.”

Nuorilla viinintekijöillä on edessään mittavia haasteita. Vaikka asioita ei muuteta yhdessä yössä,
niin nähtäväksi – tässä tapauksessa maistettavaksi – jää, josko ne muuttuisivat yhdessä
sukupolvessa.

Murteiden ja termien sekamelska

”Saisinko lasin Wöhrwagin 1996 Riesling Untertürkheimer Herzogenberg Erstes Gewächts Kabinett Trocken Lange Goldkapselia ***, kiitos.”

Saksalaisten viinien pullomerkinnät saattavat joskus asiaan hieman perehtyneenkin aporian partaalle. Vaikka olisi jo hyvin oppinut tunnistamaan, missä kohtaa etiketissä on viinipalstan toisinaan vaikea nimi, putkahtaa etiketistä esiin usein jotain muuta.

Tästä hyvä esimerkki on saksalainen Grand Cru-luokitus. Vuonna 1998 kolmen viinintuotantoalueen, Rheingaun, Rheinhessenin ja Pfalzin, edustajat päättivät käyttää nimeä Erstes Gewächts määrittelemään alueiden parhailta palstoilta tehtyjä kuivia viinejä. Hessenin osavaltio, johon Rheingau kuuluu, päätti rekisteröidä nimen, josta seurasi että nimeä Erstes Gewächts saa käyttää vain Rheingaun alueelta tulevien viinien yhteydessä.

Vuonna 2001 sovittiin, että kaikki muut 12 aluetta käyttävät vastaavista viineistään nimitystä Grosses Gewächs. Jotta kuluttajat eivät menisi erilaisista nimistä täysin sekaisin, päätettiin että näiden kahden virallinen nimitys olisi kuitenkin Erste Lagen.

Apua! Himmel! Hände Hoch! Avuton huuto kädet levällään ja kasvot kohti taivasta, on kuitenkin hinta, joka saksalaisen viinimaailman monipuolisuudesta on toisinaan maksettava.

LISÄÄ AIHEESTA:
Pigott, Stuart (toimittanut),
Wein spricht deutsch.
Scherz, 2007
720 sivua
Sidottu, kovakantinen
78,00 €
ISBN 978-3-502-19000-4

Stuart Pigottin kirja on monipuolinen katsaus saksankieliseen viinimaailmaan aina Pohjois-Saksasta
Etelä-Tiroliin saakka. Järkälemäisessä kirjassa viiniä tarkastellaan yhtenäisessä
viinikulttuurikehyksessä jonka puitteissa esitellään eri alueiden kiinnostavia tuottajia. Pakollinen
hankinta niille, joiden viinit puhuvat saksaa.
Fischer, Christina ja Swoboda, Ingo:
Riesling – the full diversity of the world’s noblest vine.
Hallwag Verlag, 2007
192 sivua
Sidottu, kovakantinen
24,90 €
ISBN 978-3-8338-0986-6
Raikkaasti taitettu ja mukava johdanto riesling-rypäleen maailmaan. Perusasioita viineistä ja miten
niitä tehdään, mutta myös pidemmälle meneviä pohdintoja esimerkiksi maaperän ja
kasvuolosuhteiden vaikutuksesta. Mukana on muutamia tuottajia uudestakin maailmasta, mutta
pääpaino on Saksassa. Tuottajia lainataan sanasta sanaan ja kirja on monin paikoin niin herkullista
luettavaa että lukiessa tekisi mieli avata kunnon riesling-viini!

SCHLOSSGUT DIEL
http://www.schlossgut-diel.com
WEINGUT FORSTMEISTER ZILLIKEN
http://www.zilliken-vdp.de
WEINGUT WITTMANN
http://www.wittmannweingut.com
SAKSAN VIINITIEDOTUS
http://www.saksanviinitiedotus.fi
STUART PIGOTT
http://www.stuartpigott.de
VDP
http://www.vdp.de
WEIN-PLUS WEINFÜHRER DEUTSCHLAND
http://www.wein-plus.de/deutschland