Itä-Ranskassa sijaitsevan pienen Juran viinituotantoalueen viinit ovat harvinaisuuksia suomalaisten ravintoloiden viinilistoilla. Juran mineraaliset viinit keräävät monen sommelierin tyylipisteet.

- Luonnon ehdoilla tuotetut biodynaamiset viinit ovat Ranskan vastaisku uuden maailman massaviinien rynnistäessä Euroopan markkinoille, uskoo Stéphane Tissot, jonka viinitila sijaitsee aivan Juran sydämessä Arboisin kaupungin laidalla. (Kuva: Stéphane Tissot)

Kaikkien tuntemien Alsacen, Bordeaux’n ja Burgundin lisäksi Ranskassa on lukuisia pieniä ja persoonallisia viinintuotantoalueita, joiden viinit yllättävät kokeneemmankin viinifriikin positiivisesti.

Yksi syrjäinen ja suurelle yleisölle tuntematon alue on piiloutunut Burgundin ja Sveitsin väliin Itä-Ranskaan. Juran kuvankaunis viinintuotantoalue on vain 1 800 hehtaarin kokoinen ja vuosittain viinitiloilla tuotetaan viiniä 110 000 hehtolitran verran.

Ei ole ihme, että edes ranskalaiset eivät tunne kovin hyvin Juran viinejä, sillä länsinaapurissa Burgundissa viiniä tuotetaan yli kymmenkertainen määrä.

Viinejä luonnon ehdoilla

Jura on vanha ja perinteinen viinintuotantoalue. Juran viinit tuovat mieleen tummat, raskaat ja oksidoituneet valkoviinit, jotka on valmistettu Savagnin-lajikkeesta. Perinteisellä tavalla valmistetut viinit saavat käydä ja kypsyä pitkään vanhoissa tammiastioissa, joissa ne hengittävät huokoisen tammen läpi ja kadottavat näin raikkautensa iän myötä.

Nykypäivänä Jurassa on yhä enemmän tuottajia, jotka käyttävät viinit terästankeissa ja kypsyttävät ne harkitusti tammitynnyreissä. Näihin uuden ajan tuottajiin kuuluu Stéphane Tissot, jonka viinitila sijaitsee aivan Juran sydämessä, Arboisin kaupungin laidalla.

Tissot uskoo vahvasti Juran viinipotentiaaliin ja kotiseutuunsa monipuolisena viinintuotantoalueena. Hän jatkaa vanhempiensa perustaman tilan perinnettä ja on kasvattanut viinintuotantoa maltillisesti vuosien saatossa.

Tissot kuuluu myös uuden ajan ranskalaisiin viinituottajiin, jotka uskovat, että luonnon ehdoilla tuotetut biodynaamiset viinit ovat Ranskan vastaisku uuden maailman massaviinien rynnistäessä Euroopan markkinoille.

Tissotin perhe on aina viljellyt viiniä luonnon ehdoilla. Kun uusi sukupolvi ryhtyi hoitamaan 40 hehtaarin tilaa vuonna 1991, nuori herra Tissot otti askeleen kohti biodynaamista tuotantoa. Terveessä maassa elävät ja luonnonmukaisin menetelmin hoidetut viiniköynnökset ovat viinintuotannon kivijalka.

”Kun maaperä voi hyvin ja maan pinnan alla on luonnollista elämää, myös viiniköynnös on onnellinen ja se tuottaa laadukkaita aromaattisia rypäleitä”, Tissot kiteyttää.

Tissot korostaa viinirypäleiden pinnalla elävien villihiivojen merkitystä biodynaamisessa viinintuotannossa.

”Kun viinit saavat käydä omien luonnollisten hiivojen voimalla, viineistä tulee vivahteikkaita ja ilmaisuvoimaisia; juuri sellaisia kuin luonto on tarkoittanut.”

Luonnollisuus näkyy myös Tissotin kellareissa, joissa viinintekijä pyrkii käyttämään viinien hapettumisen estävää rikkiä mahdollisimman vähän.

”Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, luonnonmukaisesti tuotetut viinit säilyttävät ainutlaatuisen luonnollisen raikkautensa, vaikka rikin käyttö on erittäin maltillista”, hän kertoo.

Viinintuottaja rohkaisee myös kypsyttämään pullotettuja viinejä. Vaikka vuodet vierivät eteenpäin, luonnonmukaisesti tuotettujen valkoviinien raikkaus säilyy.

Helteiset kesät ja kylmät talvet

Arboisissa syntynyt ja kasvanut Stéphane Tissot on hakenut potkua viinin tekemiseen Ranskan Champagnesta, Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Sujuvasti englantia puhuva viinintekijä aloittaa johdannon Juran viineihin vihreiltä viinitarhoilta, joilla hän viljelee valkoisia Savagnin- ja Chardonnay-lajikkeita sekä punaisia Pinot Noir, Poulsard ja Trousseau-lajikkeita.

Tissotin viinitarhat ovat vain muutaman hehtaarin kokoisia länttejä.

”Juran ilmastoa voi kuvailla viileäksi. Sen vuoksi viiniköynnökset istutetaan kylmiltä tuulilta suojaisille alueille, joissa rypäleet saavat riittävän määrän auringonvaloa ja lämpöä kypsyäkseen”, Tissot esittelee.

Läntisessä naapurissa, Burgundissa, maa kohoilee loivemmin kuin Jurassa ja viinitarhat saavat tasaisesti auringonvaloa, mutta Jurassa viinitarhat kohoavat hyvinkin jyrkillä jopa 250–500 metriä korkeilla rinteillä.

”Vaikka kesät Jurassa ovat helteisiä ja auringonsäteet kypsyttävät rypäleet, talven tullen lämpömittarin elohopea laskee reippaasti. Eikä lumipeitekään ole harvinainen näky. Suojaisessa ja hyvin valitussa paikassa viiniköynnöksillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kylmien talvien yli”, Tissot jatkaa.

Monipuolisia mineraalisia viinejä

Jura on pieni viinintuotantoalue, mutta se tarjoaa kirjavan valikoiman viinejä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Klassinen juralainen aperitiivi on Macvin du Jura, jota on valmistettu Itä-Ranskassa jo 1300-luvulta lähtien. Macvin du Jura valmistetaan samalla tavalla kuin Cognacin alueen Pineau de Charentes tai Gascognen Floc.

Valkoiset tai punaiset rypäleet korjataan syksyllä erittäin makeina ja ne puristetaan suoraan tammitynnyreihin, joissa mehu väkevöidään kirkkaalla alkoholilla. Ennen kuin Macvin on valmista juotavaksi, se saa levätä 12 kuukauden ajan tammen syleilyssä. Makeaa Macvin du Juraa voi maistella sellaisenaan ennen ateriaa tai vaikkapa aterian jälkeen makean omenatortun kanssa.

Kuohuviinien ystävät aloittavat päivällisen kuohuviinillä, joka valmistetaan nykyisin varsin usein Burgundista Juraan kotiutuneista Chardonnay- ja Pinot Noir -lajikkeista. Laadukas Crémant du Jura saa silmät kirkastumaan hämmästyttävällä raikkaudellaan. Juran viineille leimallisen mineraalisuuden voi aistia iloisesti poreilevissa kuohuviineissä.

Suurin osa Jurassa tuotetuista viineistä on valkoisia, ja nykyisin viljellyin rypälelajike on Chardonnay jopa 45 prosentin osuudella.

Jos Juran valkoviinejä pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, adjektiivi olisi mineraalinen. Stéphane Tissotin viinit edustavat raikasta Juran tyyliä parhaimmillaan. Rehevän hedelmäisissä viineissä yhdistyy tasapainoinen hapokkuus sekä rikas mineraalisuus, joka tekee viineistä monikäyttöisiä.

Tissot korostaa, että biodynaamiset Juran viinit eivät säikähdä vaikka viinipullo jäisi avoimeksi yön yli.

”Viinit jopa paranevat kun saavat hengittää rauhassa. Tällöin hienoimmatkin vivahteet pääsevät esille”, hän lupaa.

Juran punaviinit jäävät usein jopa mahtipontisten valkoviinien varjoon. Persoonallisten punaviinien ystävät voivat silti huoletta luottaa Juraan. Jos Burgundissa tuotettuja Pinot Noir -viinejä voisi luonnehtia eleganteiksi, Juran viinit ovat rehellisesti maanläheisempiä. Juran punaviineistä puhuttaessa ei voi ohittaa kahta paikallista Poulsard- ja Trousseau-lajiketta.
Poulsad-viinit ovat väriltään ja aromiltaan herkän hedelmäisiä. Niitä voi maistella vaalean lihan, grillatun viiriäisen tai roseepaistetun sorsan kanssa. Trousseau-lajikkeesta valmistetut viinit ovat väriltään ja maultaan runsaampia ja rehevämpiä. Juran omia punaisia lajikkeita sekoitetaan usein myös keskenään.

Château-Chalonin pienellä 50 hehtaarin alueella tuotetaan viinejä Savagnin-lajikkeesta. Vin jaunen annetaan kypsyä vähintään kuuden vuoden ajan hieman vajaaksi täytetyissä tammitynnyreissä, joissa viini saa hienostuneen pähkinäisen tuoksun ja maun. Vin jaune -viini on kuin luotu tarjottavaksi Juran oman ylpeyden, pähkinäisen Comté-juuston seurassa.

Vin de Paille eli olkiviini on Juran oma makea viini, jossa rypäleitä kuivataan ennen puristamista muutaman kuukauden ajan. Kuivaus tiivistää rypäleiden sokerit sekä uutosaineet ja sen seurauksena makeiden viinien ystävät saavat kaataa laseihin viiniä, jossa tuoksuvat hunaja ja makeat syyskesän hedelmät.