Suklaa ja viini - haastavan harmoninen liitto
27.11.2008 17:44

Avarakatseiset viiniasiantuntijat ovat innostuneet yhdistämään suklaan viinin kanssa ja luoneet liitosta jopa trendin.

 

monto-ketolainen

Pasi Ketonen ja Reetta Monto seikkailevat suklaiden ja viinien kiehtovalla välialueella.
Kuva: Liisa Valonen

Suklaan ja viinin yhdistämisestä puhutaan nykyisin enemmän kuin koskaan. Vuoden verran puhetta ovat vauhdittaneet Fazer ja viinien maahantuoja Winestate, jotka ovat yhdistäneet voimansa löytääkseen parhaat elementit tästä jalosta liitosta.

 

”Kaksi vuotta sitten kutsuimme Fazerin suklaa-asiantuntijan Reetta Monton maistelemaan erityylisiä viinejä ja pohtimaan, minkälaiset viinit sopivat erilaisille suklaalaaduille”, Winestaten tuotepäällikkö Pasi Ketolainen muistelee projektin käynnistymistä.

 

Fazerilla ideaan suhtauduttiin vähintäänkin innostuneesti. Maamme tunnetuin suklaavalmistaja oli aikaisemmin tehnyt tunnusteluja viinin ja suklaan yhdistämisestä. Suklaatehtaalla oli jo pantu merkille keskieurooppalainen trendi, jonka mukaan ruoan jälkeen nautitaan pieni määrä suklaata viinitilkan kanssa. 

 

”Monet tutkimukset osoittavat, että pala laadukasta suklaata aterian jälkeen on terveellistä. Mielihyvän lisäksi suklaassa on lukuisia ainesosia, joiden on todettu olevan hyväksi sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille”, Monto vakuuttaa.

 

”Painetta oli myös asiakkaiden suunnalta ja kysymyksiä suklaasta ja viinistä satelee joka puolelta”, Ketolainen jatkaa.

 

Tänä syksynä Monto ja Ketolainen tekivät läpi Suomen ulottuvan kierroksen ja esittelivät Alkon henkilökunnalle, kuinka viinin ja suklaan harmoninen liitto syntyy.

 

”Ja palaute oli pelkästään hyvää!”, asiantuntijat huudahtavat yhdestä suusta.

Mielipiteet yhdistelmistä olivat hyvinkin vaihtelevia ja keskustelua syntyi paljon jokaisella paikkakunnalla.


Makujen moninaisuus viehättää


”Suklaan ja viinin yhdistämisen tekee erityisen mielenkiintoiseksi kummankin elementin moninaisuus. Jotkut ihmiset ihastuvat tumman suklaan kevyeen karvauteen, kun taas toiset hymyilevät saadessaan täyteläistä maitosuklaata”, Monto pohtii. 
 
Perinteisesti suklaan rinnalle lasiin on kaadettu punaisia makeita viinejä, kuten portviiniä tai madeiraa, mutta Monto ja Ketolainen laajensivat kokeilun ulottumaan valko- ja punaviineihin. Projektin alussa Fazerin ja Winestaten tiimit korkkasivat auki lukuisia erityylisiä viinejä. Mukana oli niin makeita ja kuivia kuin keveitä ja täyteläisiä viinejäkin.

 

"Täyteläiset ja rehevän hedelmäiset ja tavallista korkeampi alkoholipitoisuus sopivat tumman, karvaan suklaan kanssa."

Voimakkaan makuinen suklaa asettaa viinille haasteita. Vahvan tanniiniset punaviinit saattavat riidellä tumman suklaan kanssa, mutta täyteläiset ja rehevän hedelmäiset viinit toimivat karvaan suklaan kanssa harmonisemmin. Tällaisia viinejä saapuu usein lämpimiltä viinintuotantoalueilta ja uuden maailman viinintuotantomaista, kuten Chilestä, Argentiinasta tai Australiasta.

Suklaa tulee hyvin toimeen myös viinien kanssa, joissa on tavallista korkeampi alkoholipitoisuus.

 

Monto ja Ketolainen korostavat, että suklaan ja viinin yhdistäminen vaatii kokeilijalta avarakatseisuutta. Makuyhdistelmät, jotka tuntuvat jonkun suussa hyviltä, voivat toisesta vaikuttaa vierailta.

 

”Oman suosikin löytää kokeilemalla”, suklaa-asiantuntija ja viinien tuotepäällikkö toteavat.


Tumma suklaa viettelee


Suklaaihmisten mielestä tumma suklaa on ainoa todellinen suklaa, koska siinä kaakaon eri vivahteet voi maistaa parhaiten. Kiteytettynä voi sanoa, että tumma suklaa ei sisällä lainkaan maitoa.

 

Laadukkaan tumman suklaan tunnistaa reilun 40 prosentin kaakaomäärästä, mutta kaakaon osuus voi myös kohota jopa 99 prosenttiin. Suklaapakkauksissa on usein merkintä, kuinka paljon arvokasta kaakaota on käytetty raaka-aineena.

 

Tumma suklaa oli monelle suomalaiselle pitkään vieras käsite. Tumman viettelijän karvas ja voimakas maku saattaakin tottumattomalle tuntua aluksi vieraalta. Kun kerran on päässyt tumman suklaan maailmaan, sieltä on vaikea pyristellä pois.

 

Tumman suklaan ja viinin yhdistäminen on erityisen haastavaa, sillä sekä suklaassa että viinissä on runsaasti luonnetta ja paljon makuaineita. Suklaan runsas hapokkuus, karvaus ja voimakas kaakaopavun maku vaativat viiniltä reilua hedelmäisyyttä ja tavallista korkeampaa alkoholipitoisuutta.

 

Näitä ominaisuuksia on monissa kuumien alueiden viineissä. Esimerkiksi Kaliforniassa tuotetut Zinfandel-viinit ovat Monton ja Ketolaisen mielestä hyvä vaihtoehtoja tumman suklaan kesyttämiseksi.

 

Italian Veneton monelle suomalaisellekin tutut Amarone-viinit ovat rakenteeltaan täyteläisiä. Niissä on tavallista korkeampi alkoholipitoisuus, sillä rypäleitä kuivataan ennen puristamista. Riista-aterian tai juustojen kera suosittuja, konsentroituneita, Amarone-viinejä voi myös kokeilla tumman suklaan seurana.


Maitosuklaalle hedelmäisyyttä


”Maitosuklaan paras ominaisuus on tuoreen maidon maku”, Monto kuvailee.

 

Maitosuklaa onkin monelle suomalaiselle tutuin suklaa. Pala maitosuklaata maistuu taatusti myös heille, joille tumman suklaan vahva maku on vielä vieras. Maitosuklaan salaisuus on täyteläinen rakenne ja maku, joka maistuu suussa pitkään. Maitosuklaa vaatii rinnalleen runsaan hedelmäisen viinin, jonka tanniinit ovat täysin kypsät. Tällaisia ovat Ketolaisen mukaan erityisesti Etelä-Amerikan tai Australian viinit.

 

”Molempien mantereiden viinejä leimaa hulppea hedelmäisyys sekä suklaalle sopiva tasapainoinen hapokkuus. Uuden maailman viinimaiden keskihintaiset viinit ovat tarkoitettuja juotaviksi suhteellisen lyhyen ajan jälkeen pullotuksesta, ja niissä on suuta hyväilevät pehmeän kypsät tanniinit”, hän kuvailee.

 

Hyvä esimerkki kotimaiselle laadukkaalle maitosuklaalle voisi olla argentiinalainen Malbec, joka on tullut jäädäkseen Suomeen erityisesti grillissä kypsyvien liharuokien seurana. Monet lämpimässä Mendozan viinilaaksossa syntyvät viinit ovat mainioita valintoja maitosuklaan rinnalle.


Valkoviiniä valkosuklaalle


Valkoinen suklaa valmistetaan maidosta, sokerista ja kaakaovoista kokonaan ilman varsinaista kaakaomassaa. Kaakaon puuttumisen vuoksi eräät suklaa-asiantuntijat eivät pidä sitä suklaana lainkaan, vaan he puhuvat mieluummin makeisesta. EU:n lainsäädäntöelimissä valkosuklaa on kuitenkin määritelty suklaaksi.

 

Valkosuklaa herättää usein suuria tunteita myös kuluttajien suussa. Sen täyteläistä ja aromaattista makua joko rakastaa tai sitten sen raskas koostumus maistuu epämiellyttävältä.

 

”Valkosuklaan kumppaniksi sopii parhaiten aromaattinen, hedelmäinen ja jopa hieman makea valkoviini. Näitä ominaisuuksia on monessa Gewürztraminer tai Muscat -viinissä”, Ketolainen kertoo.

 

Jos nämä kaksi aromaattista lajiketta tuntuvat vierailta, valkosuklaan kanssa voi kokeilla esimerkiksi hapokkaampaa ja raikkaampaa uusiseelantilaista Sauvignon Blancia. Valkoviinin trooppiset aromit sekä valkosuklaan hunajainen maku tulevat mainiosti toimeen keskenään.

 

Toinen vaihtoehto täyteläiselle valkosuklaalle on hedelmäinen roseeviini. Myös roseeviinien puolella parhaiksi Monton ja Ketolaisen mielestä kohoavat uuden viinimaailman vaihtoehdot.


__________________________

 

Tarjoilulämpötilat kohdalleen
 

Suklaan ja viinin tasapainoista liittoa lisää oikea tarjoilulämpötila. Molemmat osapuolet paljastavat parhaat ominaisuutensa, kun ne tarjotaan sopivassa lämpötilassa.

 

Liian kylmänä tarjottu suklaa tai viini ei paljasta aromejaan. Kokonaisvaikutelma jää silloin vaisuksi. Suklaan paikka ei ole kylmäkaapissa, vaan huoneenlämpöä hieman viileämmässä paikassa. Optimaalinen suklaan säilytyslämpötila on 18–20 astetta. 

 

Kun tarjoilet suklaata ja viiniä yhdessä, normaali huonelämpötila eli 20–22 astetta on sopiva molemmille elementeille